Tiistaina minulla oli fysiikan kokeet mukavalla 130 sivun koealueella. Keskiviikkona sitten oli historian koe.
Kokeita edeltävät päivät eli maanantai ja tiistai olivat mukavat pakkaspäivät, jolloin olisi hyvin voinut ratsastella. Olisi tehnyt ihan kamalasti mieli lähteä ratsastamaan, mutta päätin, että luen sitten mieluummin rauhassa ja jätän ratsastuksen, kun ratsastan hermoheikkona ja luen kiireellä niin, että mitään ei jää päähän.
Keskiviikkona tulikin sitten plussa kelit ja maa oli peilijäällä. Loppuviikkona ei ollut sitten mitään asiaa etenkään koulun jälkeen pimeällä ratsastamaan.
Eilen lauantaina lähdin pellolle varovasti kokeilemaan viiden vapaapäivän jälkeen. Talutin Aapen pellolle ja kipusin selkään. Huhhuh! Siinä oli punkeaminen turvaliivin kanssa, kun sen käyttö on jokseenkin vähentynyt luottamuksen kasvaessa.
Etsittiin sopiva pelto ja ruvettiin kävelemään ja tekemään jonkin sorttista uraa. Kun siirryttiin raviin, muutaman kierroksen Aape vaikutti tosi virtaisalta, mutta rauhoittui nopeasti. Ravattiin ja tehtiin volttia silloin tällöin, mutta pääasiassa mentiin vain uralla.
Laukat nousi ihan mukavasti, ja uraa pitkin mentiin. Laatu oli ihan ookoo. Parempaakin olisi voinut olla, mutta ihan hyvin silti meni.
Olin kyllä positiivisesti yllättynyt, miten hyvin Aape oli kuulolla näiden vapaiden jälkeen. Kunnolliset loppuravit ja käynnit ja takaisin tallin lämpöön. Ei nyt mitään ihmeellistä kehumista, koska pohja ei ollut mikään paras.
Käväistiin eilen myös Ylöjärvellä Hööksillä. Ostin talviratsastus kengät ja voin sanoa olevani todella tyytyväinen! 42 euroa ja todella ihanat ja lämpimät jalassa! Lisäksi ostin Aapella kouluhuovan. Kouluhuopaa olen jo piitkän aikaa katsellut, mutta mitään mieluista ei ole löytynyt. Nytpä löytyi!
Tänään saatiin Aapelle vihdoin talvikengät jalkaan! Aamusta käväsin siivoamassa Aapen karsinan ja lähdin siitä ensimmäiseen pakolliseen rippikirkkoon.
Oli tosi kiva keli. Hain hepat ja laitoin Aapelle suitset. Lähdettiin pellolle ilman satulaa.
Käveltiin jonkin aikaa ja siirryttiin ravailemaan. Aape oli aivan super alusta saakka! Se kuunteli aivan mahtavasti! Tehtiin volttia ja oikeasti herra meni niin hyvin, että pystin vallanmainiosti keskittymään voltin muotoon, kokoon ja siihen miten Aape sen teki!
Vaihdettiin suunta ja Aape meni edelleen hyvin. Kun tulimme pellolle tuuli pikkaisen. Pikku hiljaa tuuli voimistui voimistumistaan ja alkoi sataa lunta ja jäätihkua. Lisäksi loimivyöllä köytetty satulahuopa oli aivan mykkyrällä.
Mentiin lähimmille paaleille ja hyppäsin alas. Suoristin huovan ja kiipesin paalin päälle. Paalit oli julmetun liukkaita ja kun otetaan vielä Aapen koko huomioon, pelkkä yksi paali on Aapen selän korkeudella. Sain kuitenkin itseni ihan hyvin Aapen selkään.
Päästiin jatkamaan. Nostettiin laukat ja laukka oli taivaallista! Nostokin oli taas hyvä! Olisin voinut laukat vaikka kuinka paljon, aina oli vaan fiilis "vielä kierros"! Vaihdettiin suunta ja edelleen toimi. Jäälumitihkumikäliesade yltyi ja en meinannut nähdä eteeni. Lisäksi välillä tuntui, että tuuli olisi voinut temmata minut selästä pois, jossen olisi rutistanut jaloillani itseäni Aapeen kiinni.
Ravattiin loppuravit ja käppäiltiin. Minun piti viedä vielä hevoset pihalle, mutta tuuli oli jo niin kova, että jätin mieluummin hepat sisään. Kun astuin talliin, radiosta juuri kuulutettiin, että ennustettu myrsky on saapunut Suomeen! Voi miten mukavaa.
Aina kun lykkään karsinan oven kiinni Aape tietää, ettei se saa poistua karsinaastaan! Se ei ole ikinä astunut tallin eteisen puolelle. Kävin hakemassa heiniä ja kun tulin, Aape ryökäle oli avannut karsinan oven ja avoimesta satulahuoneen ovesta se hotki sisäänsä sekä omiaan, että Leon iltaruokia. Pöhkö!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti