Tänään sitten olikin nelisen astetta pakkasta. Aivan ihana keli. Aurinko paistoi, pikkaisen pakkaslunta ja mukava pakkanen. Lähdin aamupäivästä ratsastelemaan. Mentiin pellolle ja löydettiinkin entistä parempi ratsastuspaikka. Tai no löydettiin ja löydettiin. Tuolla pellolla on viimeksi menty kesällä, kun harjoiteltiin kisoihin.
Tehtiin ura ja tunnusteltiin pohjaa. Pohja ei tuntunut lainkaan liukkaalta ja kevyt pakkaslumi ei pakkautunut kenkiin. Tehtiin voltteja milloin mihinkin ja Aape oli oikein kivan tuntuinen.
Lähdettiin ravailemaan ja jatkettiin volttien parissa. Aape edelleen oli varsin hyvä. Se keräsi yllättävän paljon itseään ja pysytteli koko ajan ihan mukavassa tahdissa. Vaihdettiin suunta pariinkin kertaan.
Nostettiin ensin vasen laukka ja se nousi! Pitkästä aikaa päästiin laukkaamaan oikein kunnolla! Laukannosto oli todella hyvä! Reipas ja terävä! Laukan laatukin oli todella mukavaa! Otettiin muutama nosto lisää, kun ensimmäinenkin onnistui niin hyvin. Saatiin laukka nousemaan jopa aivan matelukäynnistä! Oivoi! Hieno Aape. Ainiin, ja jottei tämä kehujen ryöppy loppuisi, saatiin pitkästä, pitkästä aikaa tehtyä pääty-ympyrät! Kertaakaan ei ollut mitään ongelmaa! Ihan kymppi! Toiseen suuntaan sama ja Ellu leijaili taivaissa.
Käveltiin vähän ja sitten otettiin loppuravit pitkällä ohjalla ja sinne tänne tehtiin voltti. Käveltiin lopuksi kunnolla. Ihan huippuponi, oikeasti!
Ja niin.. Tänään tuli tasan vuosi siitä, kun tapasin Aapen ensimmäisen kerran tuolla etelärannikolla! Oikeasti on vaikea kuvitella, että nyt ollaan tässä. Kun mennään tasan vuosi taaksepäin, en olisi Aapea ottanut. Kun kävimme Aapea katsomassa, herralla oli vähän virtaa enkä kyllä oikein tykännyt ja olin kauhusta kankeana, kun selvisin selästä alas. Aape kuitenkin tuli koeajalle ja kahden viikon aikana herraan tykästyin ja kokeilin mitä hulluimpia juttuja sen kanssa! Nyt voisi sanoa, että meidän on luotu toisilleen! ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti