Tapaninpäivänä mennä porskutettiin Aapen kanssa kentällä ilman satulaa. Aape oli jälleen aivan superkiva. Herra kuunteli kaikki avut todella tarkasti ja hommat sujuivat oikein hyvin.
Ravissa Aape liikkui hyvin ja rennosti eteenpäin. Tehtiin aina parit voltit kierrokseen.
Työstettiin laukkaa ympyrällä ja se sujui todella hyvin, vaikkei ollut satulaakaan.
Loppuravit ja käynnit Aape sai totutusti hiukan pidemmällä ohjalla.
Sunnuntaina mentiin satulan kanssa pellolle ratsastelemaan. Alunperin oli tarkoitus pellolla vain tehdä käynti- ja raviharjoituksia ja sitten päästellä vähän, mutta toisin kävi.
Aloitettiin näillä suunnitelluilla käynti- ja raviharjoituksilla. Yritettiin tehdä kulmat todella tarkasti, kun kotiin päin menevä tie tuntui vähän vetävän ponia puoleensa. Kulmat kuitenkin sujui oikein hyvin.
Sitten ruvettiinkin laukkailemaan tuossa meidän urallamme. Meni U-P-E-A-S-T-I. Ei lisättävää. Laukka rullasi hyvin, mutta sen lisäksi kaikki pidätteet meni hyvin läpi ja kulmat sujui todella hyvin, kun yleensä kulmat tuppaa jäädä ja ura laukatessa muistuttaa ehkäpä kaikkea muuta kuin nelikulmiota.. Mutta nyt! Meillä oli todella hieno nelikulmio ja sen lisäksi todella hyvä fiilis!
Taas loppuravit ja käynnit ja päivän jumppailut paketissa.
Eilen sitten olikin ihan mahtava pakkanen, 24,5 astetta! Aamu oli niin upea ja se auringonpaiste! Olisi ollut todella mahtava mennä käyntimaastoon, mutta eikös täällä ollut jotkut haukkukokeet ja maastot rauhoitetut. Ärripurri. Aape saikin sitten vapaapäivän ja sain itse aikaiseksi siivottua ja järjestettyä satulahuoneen.
Tänään sitten vähän extempore sovin kummitätini kanssa, että lähden huomenna matkaamaan Pohjois-Pohjanmaalle Haapavedelle, kun viime näkemisestä on vierähtänyt jo taas niin paljon aikaa juurikin tuon välimatkan ja erilaisten aikataulujen vuoksi. Onneksi pelastava enkelini Reetta lupautui käydä pitämässä huolta näistä karvakorvistani parin päivän ajaksi vanhempieni lisäksi.
Tänään sitten vielä ratsasteltiin illan hämärtyessä tuossa kentällä. Kehuin juuri tänään Reettalle viestitellessämme, kuinka hienosti Aape on nyt mennyt. Kostautuihan se sitten heti pikkaisen. Nyt annan teidän jännityksen kaikota, sillä ei mitään vakavaa. Pientä oikomista vain (jota ei kyllä ole ihan näin paljoa hetkeen esiintynyt :p).
Käynnissä ja ravissa tehtiin jälleen voltteja, jotta saatiin hyvä tuntuma ja lihakset lämpiämään. Ravissa tehtiin myös jonkin verran temponvaihteluita. Erityisesti ravissa Aape tuppasi yrittämään oikaisuja. Yksi kulma oli erityisen kammottava! Selvittiin kuitenkin joten kuten loppujen lopuksi näistä kulmistakin.
Laukka. Laukka. Laukka. Heheh! Tänään jäi kyllä taas tosi kiva fiilis. Tehtiin nostoja. Tehtiin paljon nostoja. Lyhyet sivut mentiin aina silloin, kun maltettiin harjoitusravissa ja sitten nostettiin laukka pitkän sivun ajaksi. Ihan mahti harjoitus! Meille niin makoisan haastava, muttei mahdoton. Vaatii vain vähän enemmän keskittymistä, kuin niin ihanan rentouttavat maastojolkottelut!
Ihan vain muutamat kerrat nousi väärä laukka. Aape innostui toden teolla ja sai välillä ihan pidätellä. Välillä tehtiin ravissa pieni rauhoittumiskierros, jos tuntui, että oli puttepikajuna päällä. Jarrut kyllä löytyi aina hyvin, mutta lyhyen sivun ravit saattoi silloin tällöin olla vähän tikutusta. Ei kyllä ole mitään erityistä valittamista kumpaankaan suuntaan. Laukat nousi hienosti ja vielä omasta mielestäni ihan kivoilla nostoilla suurin osa, laukka oli ponnekasta ja Apsi niin kovin hyvin kuulolla.
Loppuravitkin sujui oikein kivasti pidemmällä ohjalla voltteja myöten. Sitten käveltiin reippaat loppukäynnit ja Aape pääsi mutustamaan heiniään talliin. :)