tiistai 30. joulukuuta 2014

kulmia, nostoja ja muuta pikku pakerrusta

 Moikkamooi! Elämä rullailee tuttuun tapaan, ratsastukset ovat sujuneet ihan kivasti, eikä sinänsä mitään ihmeellistä ole tapahtunut. Nyt kuitenkin kolmen päivän ratsastukset hiukan tarkemmin. :)
 Tapaninpäivänä mennä porskutettiin Aapen kanssa kentällä ilman satulaa. Aape oli jälleen aivan superkiva. Herra kuunteli kaikki avut todella tarkasti ja hommat sujuivat oikein hyvin.
 Ravissa Aape liikkui hyvin ja rennosti eteenpäin. Tehtiin aina parit voltit kierrokseen.
 Työstettiin laukkaa ympyrällä ja se sujui todella hyvin, vaikkei ollut satulaakaan.
 Loppuravit ja käynnit Aape sai totutusti hiukan pidemmällä ohjalla.

 photo 029_zps9f869d24.jpg

 photo 031_zpsdfceef6d.jpg

 Sunnuntaina mentiin satulan kanssa pellolle ratsastelemaan. Alunperin oli tarkoitus pellolla vain tehdä käynti- ja raviharjoituksia ja sitten päästellä vähän, mutta toisin kävi.
 Aloitettiin näillä suunnitelluilla käynti- ja raviharjoituksilla. Yritettiin tehdä kulmat todella tarkasti, kun kotiin päin menevä tie tuntui vähän vetävän ponia puoleensa. Kulmat kuitenkin sujui oikein hyvin.
 Sitten ruvettiinkin laukkailemaan tuossa meidän urallamme. Meni U-P-E-A-S-T-I. Ei lisättävää. Laukka rullasi hyvin, mutta sen lisäksi kaikki pidätteet meni hyvin läpi ja kulmat sujui todella hyvin, kun yleensä kulmat tuppaa jäädä ja ura laukatessa muistuttaa ehkäpä kaikkea muuta kuin nelikulmiota.. Mutta nyt! Meillä oli todella hieno nelikulmio ja sen lisäksi todella hyvä fiilis!
 Taas loppuravit ja käynnit ja päivän jumppailut paketissa.

 photo 049_zps6a23207e.jpg

 photo 071_zps6900556d.jpg

 Eilen sitten olikin ihan mahtava pakkanen, 24,5 astetta! Aamu oli niin upea ja se auringonpaiste! Olisi ollut todella mahtava mennä käyntimaastoon, mutta eikös täällä ollut jotkut haukkukokeet ja maastot rauhoitetut. Ärripurri. Aape saikin sitten vapaapäivän ja sain itse aikaiseksi siivottua ja järjestettyä satulahuoneen.

 photo 021_zps3541d39f.jpg

 Tänään sitten vähän extempore sovin kummitätini kanssa, että lähden huomenna matkaamaan Pohjois-Pohjanmaalle Haapavedelle, kun viime näkemisestä on vierähtänyt jo taas niin paljon aikaa juurikin tuon välimatkan ja erilaisten aikataulujen vuoksi. Onneksi pelastava enkelini Reetta lupautui käydä pitämässä huolta näistä karvakorvistani parin päivän ajaksi vanhempieni lisäksi.


 Tänään sitten vielä ratsasteltiin illan hämärtyessä tuossa kentällä. Kehuin juuri tänään Reettalle viestitellessämme, kuinka hienosti Aape on nyt mennyt. Kostautuihan se sitten heti pikkaisen. Nyt annan teidän jännityksen kaikota, sillä ei mitään vakavaa. Pientä oikomista vain (jota ei kyllä ole ihan näin paljoa hetkeen esiintynyt :p). 
 Käynnissä ja ravissa tehtiin jälleen voltteja, jotta saatiin hyvä tuntuma ja lihakset lämpiämään. Ravissa tehtiin myös jonkin verran temponvaihteluita. Erityisesti ravissa Aape tuppasi yrittämään oikaisuja. Yksi kulma oli erityisen kammottava! Selvittiin kuitenkin joten kuten loppujen lopuksi näistä kulmistakin. 
 Laukka. Laukka. Laukka. Heheh! Tänään jäi kyllä taas tosi kiva fiilis. Tehtiin nostoja. Tehtiin paljon nostoja. Lyhyet sivut mentiin aina silloin, kun maltettiin harjoitusravissa ja sitten nostettiin laukka pitkän sivun ajaksi. Ihan mahti harjoitus! Meille niin makoisan haastava, muttei mahdoton. Vaatii vain vähän enemmän keskittymistä, kuin niin ihanan rentouttavat maastojolkottelut!
 Ihan vain muutamat kerrat nousi väärä laukka. Aape innostui toden teolla ja sai välillä ihan pidätellä. Välillä tehtiin ravissa pieni rauhoittumiskierros, jos tuntui, että oli puttepikajuna päällä. Jarrut kyllä löytyi aina hyvin, mutta lyhyen sivun ravit saattoi silloin tällöin olla vähän tikutusta. Ei kyllä ole mitään erityistä valittamista kumpaankaan suuntaan. Laukat nousi hienosti ja vielä omasta mielestäni ihan kivoilla nostoilla suurin osa, laukka oli ponnekasta ja Apsi niin kovin hyvin kuulolla. 
 Loppuravitkin sujui oikein kivasti pidemmällä ohjalla voltteja myöten. Sitten käveltiin reippaat loppukäynnit ja Aape pääsi mutustamaan heiniään talliin. :)

 photo 080_zps5dc90594.jpg

 photo 082_zps99a1677f.jpg

 Kaikille oikein hyvää uutta vuotta! :)



keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Hyvää joulua!

 Täällä on edelleen mennyt kaikki ihan kivasti. Ollaan aika paljon tepsuteltu tuossa kentällä, nyt siinä kuitenkin vaikuttaa olevan joitakin ei niin pitäviä kohtia, joten ollaan menty sen ehdoilla vähän ja tehty sitä, mitä ollaan pystytty.
 Yhtenä päivänä käytiin maastoilemassa. Alunperin piti käydä vain tuo lyhyt  kolmen kilsan lenkki, mutta sitten päädyttiinkin aluksi haaskanlenkille ja sitten siihen päälle vielä tuo pikkulenkki.
 Onneksi käytiin haaskalla, nimittäin oli ihan huippua. Aapesta huomasi, että sillä oli ihan menofiilis. Metsätielle päästyä laukkailtiin aluksi ihan rauhallisesti. Laukka rullaili tosi hyvin. Hyvälle suoralle päästyä annoin Aapelle ohjaa ja päästeltiin niin lujaa kuin pounista lähti. Se oli aivan innoissaan. Korvat töttöröllä se laukkaili suoraa ja sitten tuli mammalle pikku ihmetys. Nimittäin yksi sivulle lähtenyt ilopukkikin siinä lensi. Aape on kerran aiemmin joskus ihan alkuaikoina (pari vuotta sitten) heittänyt yhden pukin ja siinä se. Olin hiukan hämilläni, mutta enemmänkin nauratti. Jatkettiin ilman mitään härdellejä laukkaamista ja meni kyllä niin hienosti.
 Tosiaan haaskanlenkin jälkeen käytiin vielä lisäksi tuo pikkulenkki. Siinä sivussa sitten käytiin naapurissa tuomassa vähän joulumieltä ja käytiinkin hyvään aikaan. Siellä nimittäin oli naapurimme vanhemmat käymässä, jotka tuntuivat niin kovasti ilahtuvat hevosen nähdessään. Ja Aape tuttuun tapaan käyttäytyi todella hienosti, vaikkei tuo naapurin 6v pikku poika niin kovin rauhallinen ole. Aapipaapi. ♥
 Tuossa nyt taas yksi meidän reissuistamme vähän tarkemmin.

 Mutta ennen kaikkea halusin tulla toivottamaan kaikille oikein  Hyvää Joulua!



 

lauantai 6. joulukuuta 2014

Hyvää itsenäisyyspäivää!

 Taas on aikaa vierähtänyt edellisestä postauksesta, ja en oikein tiedä mistä aloittaisin.
 Aluksikin kaikki on sujunut oikein hyvin ja olen ollut enemmän kuin tyytyväinen putteseeni! On oikeasti harmittanut, etten ole kerinnyt istahtamaan koneelle naputtelemaan tänne kuulumisia useammin, koska on ollut niin paljon positiivista!
 Tänä aikana ollaan pitkälti liikuskeltu tuossa kentällä, mutta maastojakin on vaihtelun vuoksi käyty kuluttamassa. Aape on ollut oikein reipas, mutta myös todella kuuliainen!
 Tästä kuuliaisuudesta esimerkkinä, että olin ollut kipeänä ja Aapella oli ollut alla ainakin 5 vapaapäivää ja lähdin ratsastamaan tarkoituksenani vain vähän viedä enimpiä energioita käynti- ja raviharjoituksilla ilman satulaa.
 Loppujen lopuksi kaikki sujuikin sen verran hyvin, että tuona päivänä laukkailtiinkin ihan kunnolla ilman mitään ongelmia. Huomasi, että virtaa oli ja jonkin aikaa ravattua huomasi, että Aape alkoi odottaa laukkaamista. Kuitenkin kaikki turhanpäiväiset teputukset ja kaahotukset olivat poissa. Jeejee!
 Sitten täytyy erikseen kertoa eilisestä kun hemputeltiin tuossa kentällä. Aape oli oikeasti aivan super kiva! Tietysti jotain pikku jumpittelua, kuten oikomista, mutta ei oikeastaan mitään sen suurempaa. Avut menivät helposti läpi ja Aape oli hienosti kuulolla.
 Käynti ja ravia työstettiin volttien kera. Kun siirryttiin laukkaan, laukattiin aluksi vain uria pitkin. Keskityttiin kulmiin ja se sujuikin ihan hyvin. Sitten rupesin lisäämään pitkän sivun keskelle laukkaympyrän ja uskokaa tai älkää, se meni paremmin kuin hyvin! Laukattiin ja laukattiin, koska se oli niin kovin kivaa ja sujuikin vielä hyvin! Laukka rullasikin ihan hyvin molempiin suuntiin.
 Tänään juoksutin Aapea. Rakensin jo valmiiksi esteen Apsia varten. Käytiin ensin kaikki askellajit rauhassa läpi ilman estettä, jotta lihakset lämpisivät kunnolla ja sitten siirryttiin hiljalleen esteen luo. Kun Aape hiffasi jutun juonen, se porskutti korvat pystyssä ja hyppi kyllä ihan hyvin. Nyt olisi tarkoitus jossain vaiheessa ottaa Aapen kanssa yhdessä esteitä, mutta edellisestä kerrasta oli sen verran aikaa, että ajattelin ensin aloitella tällä juoksutus mallilla.
 Toki paljon muutakin on käynyt, mutta tässä jotain ihan huippuhetki poimintoja tältä ajalta. :)
 Kuvailu on nyt jäänyt tämän harmaan ja kuraisten kelien vuoksia.. Pari kuvaa kuitenkin siltä joltain ihanalta päivältä, kun maassa oli luntakin.
 Meinasin aivan unohtaa, kun oli niin paljon kaikkea mukavaa kirjotettavaa, että meillä tuli tänään Aapen kanssa tasan kaksi vuotta yhteistä taivalta täyteen! Vastoinkäymisiä on ollut, mutta niin paljon hyviä ja hienoja hetkiä, selviytymisiä, onnistumisia, ettei sanoin voi kuvailla! Maailman paras putte, mitä tyttö voi toivoa! ♥

 photo 031_zpsb3d4402b.jpg

 photo 018_zpsde5a7db1.jpg

 Ja sitten kaiken viimeiseksi oikein hyvää itsenäisyyspäivää! Sotaveteraaneja ja tietysti myös suomenhevosia kunnioittaen kuittaan tämän postauksen!


http://files.kotisivukone.com/lamminkoski.edustaa.com/hevoset_rintamalla.jpg

lauantai 1. marraskuuta 2014

 Heipat taas törkyisen pitkästä aikaa!

 Meillä on täällä Aapen kanssa normaali arki alkanut pyöriä ja sädemätäkään ei enää vaivaa (jollei joku pikku kivi satu juuri sopivasti painumaan säteeseen).
 Koulun ohella ei ole juurikaan ollut aikaa pysähtyä ja istahtaa koneelle kirjoittelemaan, joten siksi kirjoittelu on pitkälti jäänyt. Jatkossakaan postauksia ei varmaan tule kovin tiuhaan tahtiin. Yritän silloin tällöin kuitenkin päivitellä jotain koontia kuulumisista ja lisäillä joitakin kuvia.
 Joka tapauksessa meillä on mennyt ehkä jopa keskivertoa paremmin. Tietysti on ollut huonojakin päiviä, mutta suurimmaksi osaksi kaikki on sujut vähintäänkin ihan hyvin.
 Laukkaa ollaan työstetty aika paljon ympyrällä ja se on rullaillutkin ihan hyvin.
 Pientä kankeutta on ollut havaittavissa kuten ennenkin, mutta hyvillä lämmittelyillä tämäkin on aina hoitunut. :)

 photo 014_zpsb7c6f8e7.jpg

 photo 010_zps395397b3.jpg

 photo 009_zpsb44be330.jpg

 photo 008_zps3c8d98f2.jpg

 photo 005_zps30e4b423.jpg

maanantai 29. syyskuuta 2014

kuvatonkökköpostaus

 Heipsan!
 Viime viikolla ruvettiin lisäilemään jo meidän käyntiliikutukseen jonkin verran raviakin. Torstaina oli oikein superpäivä, kun menin tuossa kentällä ilman satulaa.
 Käveltiin ensin pitkän aikaa ja tehtiin sinne tänne voltteja. Aape oli tosi hyvin kuulolla ja teki pyydetyt asiat.
 Kun siirryttiin raviin, se liikkui todella rennosti ja pitkällä askeleella. Herra oli muutenkin todella helppo kontrolloida ja voltit (sun muut) sujuivat ongelmitta molempiin suuntiin ravissa!
 Lauantaina sitten mentiinkin satulan kanssa tuossa kentällä. Alku sujui ihan hyvin. Ravi oikeaan kierrokseenkin meni vielä hyvin, mutta vasempaan kierrokseen Aape ei liikkunut ihan niin hyvin. Tehtiin taas voltteja sinne tänne ja homma alkoi sujua.
 Aape liikkui sen verran hyvin, että käveltiin riihelle mäki alas ja nostettiin mäen alta laukka. Sieltä tuli oikeasti varmaan ehkä yksi Aapen parhaista laukoista! Todella pyörivää ja pontevaa. Ei kuitenkaan laukkailtu enempää, kun ei olla pitkiin aikoihin pystytty vielä mitään kunnolla tekemään. Ravailtiin vielä vähän kentällä ja sitten käveltiin.
 Nyt kuitenkin ollaan pysytty käynnissä/ravissa, sillä Aapen sädemätä vaikuttaa puhdistuksista ja betadinestä huolimatta keränneen lisää mätää. Ei auta, kuin huolella putsailla...

maanantai 22. syyskuuta 2014

pikkuinfoa

 Heispulivei pitkästä aikaa!

 Meillä oli klinikka-aika varailtuna 19.9, mutta meillä kävi vielä alkuviikosta kengittäjä ja Aapen takajalasta löytyi sädemätää. Sädemätä ei välttämättä selitä kaikkea, mutta kovasti paljon siltä näyttää, että siinä oli syy meidän ongelmiimme. (Varoi takajalkaa --> etupää kuormittui --> taivutuksissa nenälleen.)
 Nyt vain pestään ja hoidetaan jalkaa. Kävelyllä ollaan vielä jatkettu ja noita kivisiä teitä vältetty, koska nuo kivet eivät varmasti tunnu tuossa arassa säteessä mitenkään kovin mukavilta.
 Päivittelen taas, kun tulee jotain päiviteltävää. :)

 photo 033_zps88670c1c.jpg

 photo 016_zpsba1b0720.jpg

 photo 010_zps48b46785.jpg

sunnuntai 31. elokuuta 2014

 Ollaan nyt tehty muutamia kävelymaastoja sekä maastakäsin ja muutaman kerran ratsain. Aape ontuu etujalkaansa ihan selkeästi.
 Nyt jatketaan varmaan maastakäsin käppäilyä silloin tällöin ja varaillaan klinikka-aika, jotta saadaan tarkemmat tiedot, mikä mättää ja missä mättää..

sunnuntai 24. elokuuta 2014

 Aapen loma venähti viikosta reiluun puoleentoista viikkoon, kun onnistuin jostain noukkimaan itselleni loppuviikosta flunssan pienen kuumeen kera.

 photo 075_zpse8b16e77.jpg

 Keskiviikkona taluttelin Aapea vain jonkin aikaa. Torstaina sitten pienessä horroksessa kipusin laitumella selkään ja käveltiin siellä. Aape olisi huomattavasti paljon mieluummin vain syönyt tai ihan mitä muuta tahansa, kuin rahdannut minua selässä. Oli aika herkkää poikaa. Välillä meinasi tulla pieniä spurtteja, joten sai itsekin olla ihan hereillä. Loppua kohden kuitenkin alkoi kuuntelemaan todella hyvin, vaikka olikin vain riimu päässä ja saatiin käveltyä ihan turvallisesti. Perjantaina ja lauantaina sitten kuume pitelikin minut poissa selästä...

 photo 083_zps6e3f9f98.jpg

 Tänään kuitenkin lähdettiin kävelymaastoon. Laitoin satulan varmuuden vuoksi, koska varmasti vähän virtaakin löytyy tuollaisen loman jälkeen.
 Käytiin kävelemässä haaskanlenkki. Jalka ei vaikuttanut mitenkään kovin hyvältä. Itse asiassa ennemmin ei ole yhtä paljoa siitä reagoinut.
 Oli parempiakin pätkiä, mutta välillä ontui ja varoi ihan kunnolla tuota etujalkaansa. Nyt yritetään saada nuo taivutukset sellaseen ajankohtaan, että olisin itsekin kotona ja sitten katsellaan miten jatketaan tämän homman kanssa..

 photo 065_zpsa5c18d8a.jpg

sunnuntai 17. elokuuta 2014

 Aapen kompurointi jatkui edelliseen malliin ja käytiin parina päivänä maastossa vähän kevennetysti ja varovaisesti. Kaikki kuitenkin sujui ilman suurempia ongelmia.

 photo 049_zps3eb5d328.jpg

 Tiistaina meille tuli eläinlääkäri raspaamaan hevosten hampaat ja sanoin isälle, että kokeilee samalla taivutella Aapen jalat, kun kerran tänne tulee. Raspaukset olivat sujuneet hyvin tuttuun tapaan ilman rauhoituksia.

 photo 090_zps8fabfe72.jpg

 Taivutuksissa Aape sitten oli etujaloille reagoinut. Vasemman etujalan taivutuksen jälkeen oli kuulemma meinannut mennä ihan nokalleen (itsehän olin koulussa). Oikeaan etujalkaan ei reagoinut niin voimakkaasti, mutta kuulemma vähän. Määrättiin viikon loma, jonka jälkeen uusiksi taivutukset ja sitten katsellaan jatkoa.. Sen näkee nyt sitten tällä viikolla.

 photo 063_zpsd9826752.jpg

 photo 071_zpse2432d47.jpg


sunnuntai 10. elokuuta 2014

kompurointia

 Keskiviikkona mentiin Emmin kanssa Särkänniemeen. Maria lupautui ratsastelemaan ja oli kuulemma mennyt oikein hyvin ja Aape oli ollut oikein reipaskin.  Keskiviikkona Aape "joutui" tyytymään vapaaseen ukkosten vuoksi.
 Perjantaina sitten minäkin pääsin taas selkään. Pienesti jännitti. Ei paljoa, mutta vähän. Aape kompuroi tuttuun tapaan, mutta tuntui, että rekisteröin joka kompuroinnin paljon tarkemmin mieleeni.
 Joka tapauksesssa Aape oli kohtalaisen mukava ratsastaa, kun ei koko ajan tarvinnut ajaa eteenpäin. Jännitystä ei kyllä yhtään auttanut, että parin ensimmäisen laukka-askeleen jälkeen Aape jo oli taas melkkein nokka maassa. Jatkettiin kuitenkin matkaa reippaalla tahdilla ja yritin pidellä Aapen nokkaa vähän normaalia ylempänä.
 Otettiin vähän varman päälle ja jätettiin kääntöympyrä laukkaamatta, muuten aika tuttuun tapaan.
 Eilen ajattelin juoksuttaa Aapen. Täytyy myöntää, ettei Aape ollut eilen kovin miellyttämisen haluinen. Aluksi se käveli ihan nätisti, mutta raviin siirtyessä se yhtäkkiä pysähtyi, käänsi persauksensa ja lähti riuhtomaan toiseen suuntaan. Sain vielä jäljellä olevalla liinan pätkällä nykäistiä vähän itselleni ja ponin pysymään käsissäni.
 Tätä jatkui jonkin aikaa, mutta olin normaalia valppaampana ja eipä ainakaan päässyt herra karkaamaan. Hetken pienten neuvottelujen jälkeen alkoi sujua ihan hyvin. Aape liikkui yllättävän ilmavalla ja reippaalla askeleella ravissa.
 Kun vaihdettiin suunta, Aape oli taas sitä mieltä, että hän ottaa hatkat, tosin taktiikka oli vaihtunut. Salamannopeasti se kiihdytti, lähti laukkaan ja yritti jatkaa suoraan. Tämä toistui muutaman kerran ja sitten otettiin taas pientä keskustelua. Lopulta kuitenkin saatiin taas homma sujumaan ja Aape ravasi ihan asiallisesti. Laukkaa en edes lähtenyt koittamaan, vaan sitten vain kävelytin.
 Tänään käytiin taas maastoilemassa. Kaikki askellajit sujuivat taas hyvin.
 Oltiin laukkaamassa kääntöympyrää, kun meinasin jo himmata, mutta sitten jostain sisältä keräsin urheuteni rippeet ja saatiin kääntöympyräkin laukattua ja pysyttiin pystyssä!
 Aika peruslenkki taas, vaikka Aape kompuroikin aika reilusti.

 photo 002_zpsf28cdf23.jpg

 photo 005_zps68ab6a6e.jpg

 photo 036_zpsf0d831f9.jpg

tiistai 5. elokuuta 2014

 Maastoilua, maastoilua. Se senkun jatkuu. Blogini on tällä hetkellä varmaan maailman tylsintä luettavaa - mutta se ei tarkoita, että meidän arkemme olisi niin tylsää. :p
 Joka tapauksessa ollaan edelleen maastoiltu. Ja oikein hyvin on mennytkin., lukuunottamatta tämän päivän pikku vahinkoa.

 photo 002_zps25033d7d.jpg

 Tänään lähdettiin aamulla ajoissa ennen päivän polttavaa paahdetta ratsastamaan. Oli aivan mahtavaa. Aamuaurinko ja metsän viileät varjot rauhaisissa maisemissa. Aape oli ravissa ihanan reipas, eikä tarvinnut koko ajan hoputtaa eteenpäin.
 Kun laukka nousi, en ollut uskoa. Laukka rullasi todella, todella hyvin. Aape ei kaahottanut ja oli todella hyvin kuulolla hyvin pyörivän ja sopivasti eteenpäin menevän laukkansa kanssa.
 Matka juttui tavalliseen tapaan, paitsi, että olin onneni kukkuloilla Aapen niin kovin hyvin liikkuvasta askelluksesta. 
 Kääntöympyräkin laukattiin ongelmitta ja mielessäni lähes ylistin Aapea. Jatkettiin matkaa. Sitten tuli meidän suora, tasainen laukkapätkä, jossa usein saatoimme revitellä. Tänään kuitenkin jatkettiin hyvää ja tasaista tahtia, kun se sujui niin kovin hyvin.

 photo 014_zpsd7b87251.jpg

 En oikein sitten edes tiedä mitä tapahtui. Aape sekosi jalkoihinsa, tai jotain sinne päin..? Mielikuvina on vain Aapen niska sukeltamassa maata kohden ja itse kimposin aika voimalla oikean kautta olkapää, sitten pää ja selkä edellä maahan ja siitä kierien. Välillä silmissä vilahti metsä, välillä taivas ja taisin ohjasta ja Aapen jalastakin nähdä vilauksen. Kierittyäni ja päätäni selvitettyä keräilin itseni ojanreunalta/ojasta. Olkapäätä poltti ja selkään sattui vähän. Ei kuitenkaan mitenkään niin merkittävästi, ettenkö olisi pystynyt Aapen luo kiiruhtamaan.
 En ole varmaan koskaan, ikinä säikähtänyt yhtä paljoa. Aape seisoi tiellä ja katsoi minua sympaattisilla silmillään. Turpa verillä. Kipitin Aapen luo ja hetken vain painauduin sen kaulaa vasten. Sitten tutkailin hetken turpaa, joka oli aivan raapaleilla, mutta verta ei tullut kuitenkaan kovin paljoa. Sitten tarkistin, ettei Aape ontunut. Jaloissa ei onneksi ollut mitään, pienen pieni, lähes mitäänsanomaton naarmu toisessa etujalassa.
 Hetken aikaa vain silittelin Aapea ja otin vähän lukua, kun päätä jomotti ja vihloi jonkin verran. Kipusin takaisin satulaan ja lähdettiin kävellen taittamaan matkaa kotia kohti.
 Otettiin yksi ravipätkä ja Aape tuntui ihan ok:lta. Käveltiin kuitenkin muuten koko matka kotiin. Oli aika hysteerinen fiilis. Luojan kiitos ei sattunut kummallekaan mitään pahemmin.
 Kotiin päästyä putsailin Aapen turvan. Tarvii nyt vain huolella pitää puhtaana, että paranisi hyvin.
 Omakin päänsärky lähti parissa tunnissa. Vasta vaatteita vaihtaessani tajusin, mikä tuuri itselläni oli siinä suhteen, etten muista koska viimeksi olisin ratsastanut t-paidalla. Minulla on ollut koko kesän aina toppi päällä, mutta juuri tänä aamuna kaikki topit olivat pyykissä. Voin vain kuvitella miten raadeltu olkapääni olisi, jos olisi ollut toppi, kun pieni reikä ja useita pikku naarmuja tuli hihankin läpi.
 Selvittiin säikähdyksellä ja vahinkoja sattuu. Tästä taas jatketaan.

 photo 043_zps25cd8690.jpg

 photo 008_zps26431691.jpg

torstai 31. heinäkuuta 2014

monipuolinen pariviikkoa

 Noniin, kuulumisia pitkääkin pidemmästä aikaa!
 Ollaan tuttuun tapaan maastoiltu paljon. On sujunut oikein mukavasti ja laukkakin on alkanut rullata siihen malliin, että nyt kun pelto vähän kuivuu näistä sateista, päästään koittamaan taas pellolla. Jee! Kelpaa!

 photo 010_zps2c385153.jpg

 Meillä käväisi kengittäjäkin tässä välissä ja nyt on Aapella taas hyvät kenkulit kintuissa. Yhtenä päivänä tuli molemmat hepat pestyäkin ihan kunnolla.
 Ollaan tehty jos jonkinnäköistä. Niin ratsain kuin maastakäsinkin. Yhtenä "iltana" lähdettiin vähän nopeasta mielijohteesta kokeilemaan pikkulenkkiä ilman satulaa kaksipäällä Jempun kanssa. Muut olivat mökillä (ja siellä oli ruokaa!!), joten lähdettiin sinne, koska matka oli tarpeeksi pieni. Oltiin kyllä sovittu, että toinen kävelee jos Aape ei vaikuta tyytyväiseltä, tai jos muuten vain ei onnistuisi. Aape kuitenkin kulki todella rauhassa ja rennosti. Päädyttiin ottamaan jonkinverran raviakin ja Aape toimi kyllä tosi mallikkaasti.

 photo 005_zps68ab6a6e.jpg

 Mökille päästyä ja meidän jalkauduttua Aape sai aikamoiset kiksit mökkinaapurin sadettimesta. Hotkittiin ruoka nopeasti kitusiin ja rauhoteltiin Apsia, mutta oli sen verran hermona ja rynni kotiin päin, että lopulta käveltiin kaikki kotimatka. Eipä siinä mitään, Aape hoiti toiseen suuntaan homman niin mallikkaasti. :)
 Mariakin kävi ratsastelemassa tässä yhtenä päivänä, kun minulle tuli yksi pikaisesti hoidettava asia.


 Toissapäiväinen maastolenkki täytyy erikseen mainita, sillä Aape oli silloin oikeasti todellakin eteenpäinpyrkivä ja kulki todella hyvin! Laukannostot eivät olleet mitkään parhaat, mutta laukka rullasi hyvin. Oli kyllä ihan superhyvä maasto! Paras pitkiin aikoihin.
 Eilen oltiin lähdössä ilman satulaa  maastoon, mutta ukkonen rupesi jyrisemään jo taas, niin jäätiin lopulta pellolle pyörimään vähän.
 Saatiin ihan kunnolla käynti ja ravi ja molemmille ihan hiki pintaan. Onneksi ei lähdetty mihkään pidemmälle, vaikka pikku maasto vain pitikin käydä, koska ukkonen tuli taas aika nopeasti.
 Nyt on tuntunut, että päivä toisensa perään on ukkostanut ihan tunnin parin välein. Josko tästä raikastuisi ja ei jyrisisi niin paljoa. :)

 photo 032_zps4720e29e.jpg

tiistai 15. heinäkuuta 2014

 Moikkamooi!
 Ollaan jatkettu Aapen kanssa maastoillen. En näe nyt mitään suurta tarvetta kertoa yksityiskohtaisesti joka päivästämme, koska ne voi jotenkuten yhdistää yleiseksi kertomukseksi. Laiska minä.
  Aapella ei ole ollut nyt yhtään vapaata, vaan ollaan sisukkaasti yritetty joka päivä käydä jotain tekemässä pienistä sateista ja ukkosistakin huolimatta. Ollaan käyty vaihtelun vuoksi niin haaskan- , kääntöympyrä-, kuin tuolla 4kmlenkillä.
 Ravissa Aape on ollut aika lailla eteenpäin puskettava aina aluksi. Laukka kuitenkin on ruvennut rullaamaan huomattavasti paremmin! Ollaan nyt parina edellisenä kertana pystytty laukkaamaan kääntöympyräkin ongelmitta!
 Eilen käytiin ilman satulaa Aapen kannalta oikein mukava maastolenkki, kun käytiin vain käynti-ravi maasto mökillä, koska kaikki muut olivat siellä. Aape sai aluksi mammalta namia, kun jalkautui nopeasti mökillä + sitten kirsikkana kakun päällä mökkinaapuri toi kuivattua ruisleipää ja näkkäriä. Mikä onnen päivä!
 Tämänpäiväisestä maastosta pitää sen verran mainita, että tänään laukka rullasi oikeasti niin super hyvin viime aikoihin verrattuna. Oli suht lyhyttä askelta ja siten aika ponimainen laukka, mutta ei ollut oikeastaan juuri ollenkaan nelitahtista. Uuteen nousuun. :p

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

 Taas on kirjoitusväli venähtänyt, kun tietokoneen käytön kanssa ollut vähän ongelmia. Ilmeisesti jatkossakin postaukset tulevat säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta pyrin kirjoittamaan niin usein kuin vain mahdollista.
 Aloitellaanpa nyt viime viikon torstaista. Silloin käytiin Aapen kanssa ilman satulaa kääntöympyrälenkillä. Pitkälti lenkki sujui oikein hyvin. Laukassa Aape näki taas jotain pikku mörköjä, mutta siinä olikin sitten kaikki pölhöily siltä päivältä.
 Perjantaina sitten oli tarkoitus mennä pellolle ratsastelemaan. Aape kompuroi aivan koko ajan ihan tasaisellakin. Punki ja tuntui olevan todella jäykkä. Kun käynnissä saatiin voltit sun muut sujumaan ihan hyvin, siirryttiin raviin.
 Kompurointia kompuroinnin perään. Aape jotenkin töpötti koko ajan ja ravi oli jotenkin todella voimatonta. Huonompaa kuin koskaan. Yritin verrytellä ja liike alkoi jonkin verran parantuakin, mutta Aape ei tuntunut nostelevan jalkojaan ollenkaan ja oltiin lähes koko ajan melkein nokallamme. Siinä vaiheessa, kun Aape aina lähti kompuroinnin jälkeen laukkaamaan ja yritti kyytätä, luovutin. Lähdettiin maastoon kääntöympyrälle, jos se olisi onnistunut. Eipä siitäkään meinannut tulla mitään. Aape ei ollut lainkaan yhteistyöhaluinen ja kun siirryttiin laukkaan (jos sitä laukaksi voi edes sanoa) se oli aivan törkyisen nelitahtista. Aape myös yritti pudottaa usein kiitoraville. Kääntöympyrää yritettiin laukata pariinkin kertaan, kuten normaalisti, mutta lopulta vain tyydyttiin kävelemään se ympäri.
 Koitettiin vielä yhtä laukka pätkää, mutta suurimmaksi osaksi kotimatka ravattiin ja käveltiin..
 Lauantaina mentiin pellolle ilman satulaa. Odotukset eivät olleet erityisen korkealla, mutta tuli positiivinen yllätys.
 Oli sellain aika peruspäivä, että käynnissä ja ravissa volttityöskentelyä, joka sujuikin ihan hyvin.
 Laukka oli jälleen nelitahtista, mutta sentään saatiin se pidettyä yllä jonkinnäköisessä tahdissakin. Lopuksi kunnon loppuverryttelyt.
 Sunnuntaina sitten oli tarkoitus vähän vääntää koulua. Aape oli taas aluksi jäykkä ja kompuroi. Ajattelin, että otetaan vielä tavallista pidemmät alkuverryttelyt, vaikka yleensäkin lämmitellään ihan kunnolla. Eipä sillä suurta vaikutusta ollut ja herra kompuroi aika reilusti.
 Laukka oli taas todella nelitahtista ja toiseen kierrokseen meinasi välillä hirttaa Aapella kaasu kiinni, mutta muuten meni kyllä ihan ok.
 Maanantaina Reetta käväisi katsomassa poneja ja oli juoksutellut Aapea, kun oli ollut niin kovin kuuma. Laukka ei ollut noussut ollenkaan ja Reetta oli lopulta yrittänyt selästä käsinkin, mutta ei noussut ollenkaan, eikä Reetta sitten väkisin ruvennut taistelemaan.
 Tiistaina Aape sai vapaapäivän.
 Tänään käytiin maastoilemassa. Aape oli käynnissä ja ravissa parempi kuin aikoihin! Oikeastaan kaikki sujui oikein hyvin ennen laukkaa. Laukassa Aape yritti pudottaa raviin koko ajan ja laukka oli jälleen todella nelitahtista. Ajoin Aapea eteenpäin lähes taukoamatta.Olin jo antamassa periksi, mutta tuli parin askeleen pituinen parempi pätkä ja jatkettiin. Välillä saatiinkiin ihan hyviä lyhyitä pätkiä.
 Kääntöympyrä käveltiin suosista. Kotiin päin koitettiin vielä yksi laukkapätkä, joka sujui ihan hyvin. Sitten käveltiin ja ravattiin loppumatka.
 Meillä piti tänään tulla käymään eläinlääkäri raspaamaan ja rokottamaan hepat + tutkailemaan vähän tuota Aapen liikkumista ja muutamaa pattia sen kyljissä, mutta siihen tuli nyt vielä parit muuttujat.. Onneksi tämä ei ole mikään aivan akuutti, niin voidaan jonkin aikaa odotella, että saadaan haluamamme eläinlääkäri käymään.

 photo 006_zpsf7ab4aa3.jpg

 photo 007_zps8d6f16a7.jpg

 photo 004_zpse6b9558b.jpg

tiistai 1. heinäkuuta 2014

hössötys ohi

 Perjantaina Reetta kävi auttelemassa Aapen liikutuksessa.


 Lauantaina sitten leivottiin, leivottiin, leivottiin ja leivottiin. Meitä tuli auttamaan äidin kaveri, joka toi mukanaan minua muutaman viikon nuoremman tyttärensä. Iltapäivällä päästiin karkaamaan hetkeksi töistä ja käytiin ratsastamssa. Veera oli ollut muutaman kerran aiemmin hevosen selässä. Käytiin tuo neljän kilsan lenkki. Veera selässä ja minä jalkasin mukana. Otettiin yksi ravipätkä, muuten käveltiin.
 Sunnuntaina oli rippijuhlat, enkä ratsastamaan kerinnyt.

 photo 275_zpscd733d36.jpg

 Eilen sitten mentiin vähän katselemaan lehmien joukkoon ratsain. Laitoin varmuuden vuoksi olympiat, jos jotain arvaamatonta sattuisi tapahtumaan.
 Aape oli suht rauhallisesti. Ei tykännyt lehmistä ja näytti hapanta naamaa, mutta oli kuitenkin suht asiallisesti.
 Lähdettiin aidasta ja mentiin vielä pellolle kunnolla ratsastamaan.
 Aape oli oikein kiva käynnissä ja ravissa. Voltit sujuivat ihan mukavasti ja oli hyvä rauhallinen tahti.
 Vasen laukka sujui kaikin puoli tosi hyvin! Rullasi hyvin, kulmat meni nätisti ja tahti oli hyvä.
 Oikeassa laukassa meinasi välillä vähän kaasu hirttää kiinni. Sitten, kun tuli kaahotusvaihde, Aape yritti kulmissa pudottaa kiitoraviin aina välillä. Yritin todella paljon ohjata tahtia vahvalla lantion liikkeellä ja se tehosi mahtavasti! Saatiin oikeakin kierros nätisti hoidettua ja sitten otettiin loppuravit ja käveltiin.
 Nyt aidan tekoon, jotta hepat pääsee uuteen aitaan. Illemmalla vielä olisi tarkoitus päästä ratsastelemaan. :)

 photo 260_zpsad0efcdd.jpg

 photo 281_zps3c1f19cb.jpg

ps. Aapen mielestä ruusut olivat todella pelottavia, kun taas poni kyllä heti hiffasi, että niitähän voi syödä! :D

torstai 26. kesäkuuta 2014

pikanäppäilyt

 K kävi eilen maastoilemassa Aapen kanssa ja olivat heittäneet ihan perus reippaan lenkin.
 Tänään tuntui, että pitkästä aikaa oli suht nätti keli. Lähdettiin Aapen kanssa kääntöympyrälenkille.
 Se oli kuin tervassa uitettu kärpänen. T-A-H-M-E-A, todella isolla t:llä. :D
 Jo käynnissä herraa sai vähän väliä laittaa liikkumaan eteen päin. Ravissa jo ajattelin, että ontuuko se, kun tuntui jotenkin niin kummalliselta. Käännyin jo kotiinkin, mutta päätin vielä kokeilla ravia ja sitten kotiin päin tulikin ihan hyvä ja tahdikas ravi. Käännyttiin takaisin alkuperäiseen suuntaan.
 Jatkettiin ravissa. Tuntui kuin oltaisiin tarvottu paikallamme. Välillä istuin harjoitusraviin, jotta sain Aapen kunnolla "buustattua" siihen normi raviinkin.
 Laukkakin vähän tökki. Koko ajan sai olla kannustamassa eteen päin. Kerran Aape pudotti laukasta raviinkin ihan itsestään, jota ei ole koskaan, ikinä ennen vapaaehtoisesti maastossa tehnyt.
 Jotenkuten saatiin lenkki pakettiin. Tänään oli vähän tahmeaa, mutta jatkossa sitten taas sulavemmin. Ja ei siinä mitään, kun muuten ihan mukavasti meni.

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Aape the real putte

 Eilen ennätin kaikelta työmäärältäni ratsastamaan vasta lähempänä yhdeksää illalla. En viitsinyt enää ruveta laittamaan satulaa, joten mentiin ilman satulaa.
 Käytiin tuo pikkuinen 4 km lenkki. Aape oli putempi kuin koskaan ennen. Se oli todella laiska. Käynnissä se tuntui tallaavan lähes paikallaan ja tahdista sai muistuttaa aluksi aika tiuhaankin tahtiin.
 Ravissa mentiin todella rennolla meiningillä. Aape jolkotti tasaisesti ja annoinkin sen vaan hölköttää.
 Laukka ei ollut mitenkään nelitahtista tai tökkivää, mutta se oli aika hassua. En tiedä mikä siinä oli, mutta jotenkin tosi outoa ja aluksi tasapainoa etsiessäni olin pariin otteeseen jo aika kyljellä. Ajattelin, että menkööt nyt, kun kuitenkin meni suht nätisti. Sitten Aape näki jonkun pienen vihreän miehen ja lähti. Käännyttiin takaisin ja otettiin koko laukkapätkä uusiksi ja meni sitten oikein hyvin.
 Lopuksi Aape ravaili jo ihan kunnolla ja tarmokkaasti. Törmättiin yhdellä pikkutiellä autoon ja olin haljeta onnesta kuinka fiksusti Aape (+ kuski) toimi. Vähän jännitti, kun tie on sen verran pieni, että auto menee aika läheltä, mutta Aape ei ottanut suotta pulttia. En tiedä miksi olisi ottanut, mutta vähän jänskäsi. Sitten vain käveltiin kotiin pitkin ohjin. Rento kiva pikku lenkki. :)
 Tänään Aapelle varmaan tulee taas vapaa, jollen innostu (ja saa jostain lisäenergiaa) yöratsastukselle. Huomenissa tuleekin K, niin pitäisi Aapen liikutus olla varmistettu. Sunnuntaihin saakka varmaan vielä aika tohotusta, koska rippijuhla valmistelut, mutta sitten pitäisi helpottaa. :)

 photo 216_zps741e82d2.jpg

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Juhannus

 Toivottavasti kaikilla oli mukava juhannus! Toivon mukaan ainakin parempi kuin täällä meillä..
 Perjantaina en ennättänyt ollenkaan ratsaille, kun jouduin kotona (ja mökillä) avustelemaan siivoamisessa, ruoanlaitossa, tms. koska illalla tuli vieraita.
 Yöllä sitten mökiltä juhannuksenvietosta palatessamme kurkkasin vielä laitumille, että hepoilla ja lehmillä on kaikki kunnossa. Huomasin heti, että meidän 5 pv vanhaa pikkuneitivasikkaa ei näkynyt missään ja sen emo seisoi muista erillään aidan nurkassa. Hain saappaat ja lähdin pellolle.
 Pikkuneitiä ei näkynyt missään. Lopulta vasikka löytyi makaamasta kummallisessa asennossa heinikossa aidan väärällä puolella. Pieni typykkä hengitti ja soitin isälle. Lopulta saatiin vasikka sisälle navettaan lämpöisempään (juhannusyönä +5 astetta pihalla, Suomen kesä ♥). Hierottiin sitä pitkään, yritettiin saada juomaan, tms. Lopuksi peiteltiin Leon loimilla ja vielä paalimuovi päälle, ettei pienikään lämpö pääse karkaamaan.
 Aamulla askeleet suuntasivat ensimmäisenä navettaan. Neiti oli vielä hengissä, joten kuten. Kovin voimaton ja flegmaattinen. Äidin kanssa saatiin se nielemään lämmintä maitoa vajaa litra. Istuin sen vierellä reilun pari tuntia hieroen ja lämmittäen sitä taukoamatta ja tyttö lämpisikin vähän ja alkoi jo hiukan liikutella jalkojaan ja kieltään.
 Soitettiin Johannalle, jolta nämä meidän 5 (+2 vasikkaa) ensimmäistä emoa tulivat ja hän lähti apuun. Johannalla itsellään on ollut jo pitkään emoja ja sanoi, ettei aiemmin ole tällaisesta kuullut. Hänen äitinsä sitten oli keksinyt, että vasikkaa on pitänyt purra käärme, koska se oli niin pirteä ja elinvoimainen ensimmäisestä päivästä lähtien.
 Johannan kanssa sitten juotettiin neitokaiselle pari kyytablettia ja ne onneksi menivät hyvin alas. Pian vaikutus alkoikin jo näkyä ja vasikka rupesi kovasti liikuttelemaan jalkojaan, refleksit silmissä ja muualla voimistuivat.
 Odottelimme reilun puolituntia ja sitten letkutimme pikku neidille mahaan lämmintä maitoa. Vasikka alkoi muutenkin jo lämmitä ja kaikki näytti vallan lupaavalta. Se nosti jo päätään, liikutteli jalkojaan ja koitti ylös. Oltiin juuri mittaamassa lämpöä uudelleen, kun Johanna vaan sanoi "hetkinen" ja vasikka lakkasi reagoimasta ja hengittämästä.
 Lopulta löysimme kaulasta turvonneen kohdan. Käärmeen myrkky oli päässyt liikaa vaikuttamaan ja ilmeisesti neidin sydän ei kestänyt, kun rupesi virkoamaan. Meidän kaunis pikku neiti lähti tästä maailmasta vain 6 pv ikäisenä. Kuulemma todella harvinaista tällainen, mutta tämä oli nyt pelkkää huonoa tuuria ja tästä viisaampana seuraavaa vasikkaa odotellessa..

 photo 242_zps83140289.jpg

 Eilenkään en sitten kerinnyt ratsastamaan ollenkaan, kun koko päivä kului pikkuneidin pelastusyritykseen..
 Tänään sitten onkin satanut ihan koko päivän, ihan kaatamalla. Säätiedotus lupasi illaksi vielä kovempaa sadetta, joten lähdin aamupäivästä ratsastamaan.
 Kun lähdettiin, ei vielä satanut. Käytiin ensin haaskanlenkillä. Aapella oli mukavan reipas, tasainen ja matkaataittava askellus päällä, vaikka vähän enemmän joutuikin vastaan pitämään kahden vapaapäivän jälkeen.
 Herra oli aikamoinen virtapommi - tosin mukava pommi tänään. Oltiin jo käännytty haaskan metsätielle ja sitä menty ehkä joku 100 m, kun isommalla tiellä meni pieni mopo. Aluksi ei ollut mitään, mutta kun mopo oli jo mennyt pitkälti ohi, Aape päätti lähteä. Palattiin sitten takaisin ja otettiin uusiksi tuo tien alkupätkä.
 Laukannosto oli oikein säpäkkä ja vauhdikas, mutta varsin hyvä sellainen. Laukkakin rullasi tosi kivasti. Aapea sai pidättää toden teolla, mutta se kuunteli suht hyvin ja liikkui niin kovin ryhdikkäästi ja hienosti.
 Ensimmäinen iso vesilätäkkö tuli vastaan ja sen nähdessäni ajattelin, että "mehän mennään tuosta". Jotenkin en epäröinyt hetkeäkään ja kun oltiin sen kohdalla, Aape yritti vetää liinat kiinni ja kiertää, mutta toinen pohje vain kylkeen kiinni, Aape otti pikkiriikkisen loikan ja jatkoi lätäkön läpi niin, että vesi vain roiskui! Hehee, hieno Aape! Tuolla tahdonvoimalla on aikamoinen vaikutus!
 Jatkettiin tätä vesilätäköistä menoa ja se oli hauskaa. Aape ei aina niinkään tykännyt niistä ja sen vuoksi saattoi vähän jotain hölmöillä, mutta joka lätäköstä mentiin, josta halusin meidän menevän! Ja mentiin vielä vauhdilla.
 Yhdellä suoralla Aape oli tosi raskas kädelle. Suora on pitkä, todella hyväpohjainen ja suoran jälkeen tulee suht pitkä ja loiva mäki. Annoin Aapelle vähän ohjaa ja pohjetta ja johan lähti. Nyt taas tämä tuttu lause: Ei olla varmaan koskaan ennen menty noin pirun lujaa! Aape meni kuin hornetti! Mäen päälle päästyä herra kyllä puuskuttikin vähän. Käännyttiin vielä takaisin päin, kun ajattelin, että otetaan tuo vielä rauhallisestikkin, ettei jää mitään mielikuvaa, että tässä saa päästellä.
 Laukkailtiin sitten vielä rauhallisemmalla tahdilla ja matka jatkui. Kotiin päin tultaessa vähän mielijohteesta käytiin vielä kääntöympyrä lenkki, kun Aapella tuntui virtaa piisaavan.
 Siihen saakka oltiin päästy vielä kuivin nahoin. Kun oltiin tuon kääntöympyrälenkin metsätiellä, vettä rupesi satelemaan, ensin rauhakseltaan ja sitten aivan kaatamalla.
 Välillä ei meinannut eteensä nähdä, mutta hyvin selvittiin ja Aapekin meni oikein näppärästi tuollakin.
 Kotiin päästyä oltiin ihan litimärkiä, alusvaatteita myöten. Mutta eipä tuo haitannut, meni sen verran hyvin. :)

 photo 217_zps33c79d0d.jpg

 photo 219_zpsf7298557.jpg