Pääsin hyppäämään kyydistä,
jottei ihan oikeasti sattuisi jotain. Siinäkin vaiheessa vielä piti yrittää
riehua, kun olin jo lähes kuolaimessa kiinni.
Sitten kun päästiin
kyytiin ja vauhtiin ei ollut enää mitään ongelmia. Päästiin ihan ok lenkki ja
äitikin sai ajaa.
Olin suunnitellut
eilis päivälle jotain aivan muuta ohjelmaa, mutta meille tulikin vähän
extempore 8 vuotta täyttävä tyttö vajaaksi neljäksi tunniksi. Iida on kyllä
ratsastanut ja näin, mutta joku hevonen oli kuulemma sitten jotain sekoillut
tunnilla ja häntä kiikuttanut, pukitellut jne. ja sitä sitten Iida oli
säikähtänyt ja ollut vähän arka hevosten kanssa.
Nyt Iida oli käynyt
ratsastusleirillä ja luotto oli palautunut paremmin. Käytiin hakemassa Aape,
joka jopa antoi tänään kiinni !! Harjailtiin Aape yhdessä ja se nautti ja
nukkui, kun se sai erityishuomiota ja paijausta. Varustettiin Paapemies ja
sitten ei muuta kun Iida selkään.
Pidin Aapen ainakin
näin ekan kerran vuoksi liinassa kiinni, koska meillä ei mitään aidattua
kenttää ole ja jottei muutenkaan käy mitään.
Aluksi mikä pisti
silmään oli Iidan ihan törkeän hyvä
istunta! Oikeasti parempi kuin minulla itsellä (Siihen ei paljoa vaadita
:D)! Aape yritti vähän kokeilla, että jos nyt laiskoteltaisiin, mutta yllätyin,
miten hyvin Iida pärjäsi. Okei okei, myönnettäköön, että olen ollut
ahdasmielinen ja miettinyt, että jokainen ”pikkumuksu” on uhmakas, omapäinen
apina, joka luulee tietävänsä mitä tekee, mutta ei pärjääkkään. Itse asiassa
Iidan kanssa oli tosi kiva touhuta ja katsoa sitä ratsastusta. Jalustimet
olivat lyhyet, jonka takia kevennyksessä Iidan jalat vähän ojentuivat eteen ja
asento keikkasi takakaarelle, mutta ei niitä nyt vielä säädetty, kun Iida sanoi
itsekin, että on mukavampi ensimmäisellä kerralla, kun on lyhyemmät jalkkarit.
Iida tosiaan ravasi
ympyrällä ja yritin tehdä selväksi, että rohkeasti kysyy vain, jos on jotain
mitä haluaa tehdä. Yhdessä vaiheessa Iida kysyi, saako mennä harjoitusravia.
Totta kai saa! Se jos joku oli hienoa katsottavaa! Oikeasti, jos joku niin tuo
likka ansaitsisi oman ponin, jonka kanssa edetä! Ainakin minun mielestä! Nyt jo
ikäisekseen uskomattoman taitava, miettien vielä sitä, miten satunnaisesti
kuitenkin ratsastanut aina välillä.
Kyllä huomasi miten
olisi tehnyt tytön mieli kokeilla laukkaa ja siitä oli pariin kertaan puhekin,
mutta väkisin en rupea, koska Leksan ajoista tiedän itse miten kamalaa se on ja
sitten ei enää halua pian ollenkaan!
Tällä kertaa siis
ravattiin ja käveltiin ja Iida sai Aapea hikiseksikin ja joku 50 min Iida
ratsasti. Ei hullumpi mielestäni. Ja Aape kyllä toimi kuin unelma, oikea
herrasmies. Asettui paremmin kuin minulla aikoihin (liinakin teki kyllä
varmasti osansa, mutta kuitenkin) ja muutenkin. Kerran lähti ravissa kierroksen
lujaa, kun auto meni kauempana tiellä ja rahina kuului juuri tuohon, mutta ei
sen vakavampaa ja Iidakin oli heti asenteella, että ei se mitään, uusi yritys.
Täytyy kyllä sanoa, että en olisi ikinä uskonut, että
minulla olisi ollut sittenkin noin kivaa! Silmä lepäsi, kun katsoi miten se
Aape kullannuppu teki töitä niin kuuliaisena ja teki samalla pienen tytön
iloiseksi. Toki Aape vähä koitti laiskotella ja puolen tunnin jälkeen oikein
kunnolla, mutta ei, hienosti Iida ”taisteli”, eikä antanut periksi.
Tänään olikin tarkoitus tehdä jotain mukavaa ja virkistää sekä Aapea että itseäni. Meidän piti hyppäillä esteitä, mutta satoi vettä sen verran, että en uskalla jos pelto on liukas.. En kummempia kerkeä kirjoittelemaan, mutta varmaan tulee ihan perus ratsastus kerta. Nyt kipinkapin ratsasteleen! :)
Tänään olikin tarkoitus tehdä jotain mukavaa ja virkistää sekä Aapea että itseäni. Meidän piti hyppäillä esteitä, mutta satoi vettä sen verran, että en uskalla jos pelto on liukas.. En kummempia kerkeä kirjoittelemaan, mutta varmaan tulee ihan perus ratsastus kerta. Nyt kipinkapin ratsasteleen! :)
Aape elementissään; tärkeässä hommassa ;)
VastaaPoistaNiinpä! :) Kun viitsisi olla aina tuollainen kullanmussukka vähän "tutummillekkin" ihmisille.. :D :D
Poista