kisat tuli, kisat meni

 Eilis ilta kului tallilla tavaroita kasatessa ja puunatessa. Olisi ehkä kannattanut hoitaa varusteiden saippuoiminen ja öjlyäminen aikaisemmin, mutta ihan hyvin onnistui näinkin. Lähdin tallille kahdeksalta illalla, täytin heinäverkon, laitoin traikun kuljetuskuntoon, puunasin kuolaimet kiiltäviksi, tms. ja sitten keskityin nahkavarusteisiin. Ajattelin, että kun ruvetaan puunaamaan, nii sitten puunataan perusteellisesti kerralla. Saippuoin ja öljysin satulan ja suitsien jokaisen lenkin välin ja pinnan ja kyllä tuli hyvän tuntuiset ja toivottavasti taas vähän parempi kestoiset! Pakkasin listaamani tavarat valmiiksi autoon.
 Kello oli reilusti yli yksitoista kun pääsin tallilta ja sänky kyllä oli kutsuva vaihtoehto, mutta vielä omat kampsut olisi pitänyt jaksaa. Laitoin suurinpiirtein kaikki valmiiksi, käväisin suihkussa ja nukkumaan.
 Kuuden ja puolen tunnin yöunilla ylös, hammaspesu, hiukset auki kuivumaan, pientä laittautumista ja hakemaan Aapea. Aape antoi ihan hyvin kiinni ja vein sen karsinaan. Aapesta huomasi, että se ymmärsi mitä tapahtuu. Harjasin sen kaikki jouhet, kintut tms. kaikki huolellisesti ja jätin Aapen karsinaan. Yleensä, jos jätän sen yksin karsinaan se ryskää, potkii, sekoilee ja hyvä jottei tule läpi seinistä. Nyt herra jäi aivan lunkisti oottelemaan.
 Kävin syömässä ja laitoin loput kamat itseltäni kasaan. Lähtöön oli vielä vartti aikaa ja enää ei ollut minulla mitään tekemistä, joten lähdin Aapen luokse. Aape oli karsinassaan ihan rauhassa ja katseli uteliaana "joko mennään" ilme pärstässä. Rapsuttelin Aapea ja olin lähdössä takaisin sisälle, kunnes katseeni kiinnittyi kauemmas laitumelle. Ahlalaa. Lehmät olivat karanneet.
 Juoksin äkkiä sisälle ja lähdin jo edeltä juoksemaan lehmien perään. Isä otti traktorin ja sammutti sähköt. Jonkin aikaa takuttiin ja saatiin lehmät takaisin aitaan. Yksi tosin jäi vielä hevosaitaan. Tehtiin nopeasti hätäratkaisu aitaan, koska kaikki tolpat oli poikki ja langat ihan palasina. Äiti ja Tero sai jäädä hakemaan sitä yhtä lehmää ponien seasta ja minä lähdin jo isän kanssa.
 Kävin vessassa ja juoksin hakemaan Aapen. Aape onneksi meni koppiin yhtään empimättä. Lehmät kyllä järjesti asiat sillä lailla, ettei pahemmin kerinnyt itse kisasta stressaamaan. Oltiin jonkin verran myöhässä, mutta onneksi pääsimme Marian + heidän muiden perässä, ettei tarvinnut etsiä tallia.
 Päästiin perille ihan suht hyvissä ajoissa kuitenkin, inan myöhässä siitä, mitä oltiin suunniteltu. Ilmoittautuminen buffettiin ja Aape pois kopista, harjaus ja kamat niskaan.
 Olin suunnitellut lähteväni kävelemään jo tielle, koska verkka aika oli "vain" 20 min. Kentän vieressä kuitenkin näytti olevan avoin hiekka tarha, jossa yksi suokki jo pyöri. Mentiin Marian kanssa siihen niin aluksi vähän kävelemään ja Aape alkoi asaettua ihan mukavasti. 
 Verkka alkoi ja Aape meni aluksi oikein nätisti. Se ravasi ja asettui hyvin, mutta sitten kun verkkaa oli enää jäljellä 10 min jotain tapahtui. Aape alkoi käymään varsin kovilla kierroksilla, kaahotti pää ylhäällä tms. Aina kun oli tilaa, yritin laukkailla - rauhassa. Ihan hyvin saatiinkin. Yritin hengitellä syvään ja olla mahdollisimman rauhallinen ja rento. Ravi meni miten meni, mutta laukka oli ihan ok. Aape tosin oli sitä mieltä, että olisi koko ajan pitänyt vain laukata. Verkka loppui ja sain laukattua viimeisen kierroksen. Kentältä pihalle ja käppäilin Aapen kanssa tiellä.

 Ei auttanut enää kuin toivoa parasta ja hengitellä syvään. Tuli meidän odotusvuoro ja siirryttiin kävelemään kentän laidalle. Meidän edellä olija meni kyllä varsin hyvin, mutta en silti kerinnyt jännittämään (ainakaan tietoisesti).

 
 Mentin kisakentän rajojen sisälle luvan tultua ja saatiin siinä vielä ravailla. Merkki tuli ja lähdettiin kentälle. Aape meni ihan hyvin. Molemmat laukat nousivat hyvin, josta olin hieman yllättynyt ja homma luonnistui ihan hyvin. Nyt kun videolla näki, huomasi itsekkin sen, mitä tuomari sanoi, että pitäisi harjoitusravissa rentouttaa itseään. Laukassa olisin voinut vähän antaa Aapelle lisävauhtia, jotta ei olisi ollut niin raskas ja nelitahtinen, mutta olin kyllä hyvin yllättynyt, kun tuloslistoilla oli Elisa - Timantti-Aape 57.50! Wuhuu! Hyväksytty!

 Käppäiltiin radan jälkeen vielä tietä jonkin matkaa ja takaisin. Varusteet pois ja Aapeli koppiin. Olimme yhdeksänsiä ja luokassa oli muistaakseni 18. Ei omasta mielestän lainkaan huono ekaksi kerraksi. Ja voittajalla, eli Marialla prosentit olivat 61.87, ja muilla sijoittuneilla oli alta kuudenkymmen muistaakseeni, joten ei me paljoa sijoittuneista jääty! :)

 Päästiin kotiin ja Aape pääsi takaisin ponien luokse syömään. Sitten olikin jo taas lehmäjahti. Ja voin sanoa, että olin väsynyt. Kotiin tullessa jos olisin johonkin nojannut olisin nukahtanut. Pari tuntia korjattiin aitaa ja saatiin lehmät kiinni ja kun sieltä pääsin tajusin, etten ollut juonut koko päivänä yhtään mitään, edes aamulla. Sitten pari lasillista ja ohops. Vettä menikin reilusti yli kaksi litraa ja koko illan oli melkein jano.

 Pesin kopin ja palautettiin se omistajalleen. Minun piti mennä isää auttamaan navettaan, mutta sanoin meneväni vartiksi nukkumaan. No manuaalinen kello oli sen minuutin pirissyt ja minä nukkunut. Tunnin päästä heräsin ja sinkosin navettaan, mutta sielä oli enää kaksi lehmää lypsämättä.. oho.

 Aamulla pitikin nukkua pitkään, mutta isällä oli lyönyt niskat jumiin niin, että pyörrytti, joten kello oli jonkin verran päälle seitsemän, kun tuli kutsu navettaan. Jos pian taas vähän nukkumaan ja illalla taas ajoissa. :)