Maanantaina oli autokoulua ja olin kotona seitsemän maissa.. Yllättäen en kerinnyt ratsastamaan. Saatiin vielä silloin muu autokoulun lukujärjestys kouraan ja tiistaille ja torstaillekkin oli kaksi teoria tuntia. Ja kuten aina, keskiviikkoisin minulla on soittotunti. Nopea mietintä tuokio ja pari soittoa sinne sun tänne ja hastalavista, Aapella oli liikuttajat! Täytyy sanoa, että mulla on parhaat tyypit tässä, joilta saan mahdollisuuksien mukaan todella tiukallakin aikataululla liikutusapua! Wihii!
Tiistaina käväisi Leila ratsastamassa ja keskiviikkona ja torstaina Reetta.
Perjantaina sitten olikin vielä jotain paperihommeleita, passikuvassa käyntiä, tms. koulun jälkeen hoidettavana, joten perjantainakaan en ratsaille ennättänyt.
Tänä aamuna lähdinkin ratsastamaan taas heti aamusta. Aape pullisteli aivan järkyttävästi, kun laitoin satulavyötä ja siinä oli oikea ensimmäinen urakka..
Lähdettiin maastoilemaan. Käytiin ensin kääntöympyrällä. Mikä yllätys! Aape esitti sielä jo jotain omia pikku tanssahduksiaan. Pääsääntösesti kääntöympyrä lenkki meni oikein mukavasti. Laukka oli aluksi aika nelitahtista ja tönkköä, mutta parani todella nopeasti ja ero oli kyllä valtava!
Pettymys oli ainakin Aapelle suuri, kun ei käännyttykään kotiin päin, vaan mentiinkin toiseen suuntaan. Aape näytti siinä pätkiä omasta kuvitellusta joutsenlammestaan. Matka jatkui pienten oikkujen saattelemana. Tässä "isolla" tiellä (hehehee, joku tamperelainenkin sanoisi sitä varmaan metsäpoluksi :D) otettiin käynnin lisäksi myös sekä ravia että laukkaa. Kaikki arkipäiväiset asiat, jotka ennenkin ollaan nähty, oli suorastaan kamalia. Aapen mielestä yksi ojakin, joka oli osittain sulanut, oli ihan karmaiseva. Hui!
Suunnattiin haaskanlenkille. Metsätiellä matka jatkui aika pitkälti laukkapainotteisena. Aape kyllä laukkaili ihan sika kivasti loppua kohden!
Aloitettiin ajoissa loppuravit ja käynnit. Aape keksi niitä omia tempauksiaan vähän väliä. Aluksi oli vähän sellanen fiilis, että "ootpas sä poni tänään hassu", mutta loppu matkassa kyllä rupesi jo ihan kunnolla ärsyttämään. Muutamaan kertaan jouduttiin palaamaan useammankin kerran takaisin ja menemään ees taas. Ehkä kaikista ihmeellisin oli joku Aapen oma askellajimix-sekoitus, jossa oli kyllä selkeästi käyntiä, ravia ja laukkaa + jotain epämääräistä. Siitä sitten kun yritti saada herran pohkeella ravaamaan, oltiinkin jo rakettina singottu muutama kymmenen metriä eteenpäin ja vielä aika raskaasti kädelle painaen.
Loppuun saakka yritettiin päästä kunnialla ja vielä viimeisen kerran neuvoteltiin ja harjoiteltiin käytöstapoja omassa tiehaarassa. Loppu hyvin kaikki hyvin ja kotiin päästiin. Ja oli niitä hyviäkin pätkiä ihan runsaassa mittakaavassakin! :p
Illalla sitten vielä suoritettiin haastetta. Alunperin tarkoituksenani oli tehdä vain (ainakin Aapelle ja minulle) ylitylsä maailmanympärys pyörähdys Aapen selässä. Keksittiin myös, että otan Lillin syliin ja tullaan sitten jostain siihen kameran luokse. Noo se ei oikein toiminut, koska Aape ja Lilli on luonnostaan jo taistelupari. Aape siis tosiaan jahtaa Lilliä, eikä toisin päin.. :D
No sitten saatiin mahti-idea! Este ilman satulaa. Tämä on joskus käynyt mielessäni, mutta en ikinä, koskaan ole tähän hullutukseen uskaltautunut edes unelmissani. Noo jotain oli keksittävä, kun en mitään tylsääkään halunnut. Tehtiin sitten pikkueste ja aluksi kävelin kentänpohjalla.
Siirryttiin raviin ja Aape oli todella mukavan oloinen. Otettiin ihan pari kierrosta laukkaa ja sitten vaan kamera valmiuteen ja menoksi. Alunperin piti mennä ravissa, mutta sitten siinä tuli joku ajatuskatko ja nostinkin laukan. Este meni kyllä oikeastaan ihan mahtavasti ja kerkesinkin jo vähän huokaisemaan helpotuksesta. Aapehan kun on pomminvarma, niin ei sen tölkin avaamisen kanssa nyt mitään ongelmaa ole..
http://www.youtube.com/watch?v=LoN26U_mGGc
Katso ja naura.. XD Tosiaan minulla oli tölkki koko ratsastuksen ajan taskussa ja tämä lopputulos... Noo ainakaan toistaiseksi en ole vielä kamalan kipeä ja tietysti menin vielä selkään loppu ravit ja käynnit hoitamaan. Ei kyllä ollut yhtään Aapen syy. Itse yritin vain pitää tölkistäni viimeiseen asti kiinni.. :D No ei ainakaan tullut mikään ylitylsä..
Tähän mennessä (vasta) niskat löivät vähän lukkoon ja päätä särkenyt, mutta ei mitään sen kummempia toistaiseksi. Huomenna näkee lisää.. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti