Maanantaina lähdettiin Apsin kanssa maastoilemaan, kun oli niin kiva keli ja valoisaakin vielä! Käppäiltiin alkumatka ja väistettiin (ilman ongelmia) kaksi kertaa maitoautoa + yhtä normi autoa.
Ravissa Aape oli oikein mukavan rento herrasmies. Käännyttiin kääntöympyrä tielle. Katsoin, että maassa kulki jonkun jalanjäljet menosuuntaan, mutta ei takaisin. Sen lisäksi oli paljon pikku jälkiä. Jälkiä kummastellen jatkettiin matkaa.
Pikku hiljaa päästiin laukkailemaan. Aluksi laukka oli aikas nelitahtista, mutta vetristyi kyllä hurjaa vauhtia. Kun Aape pääsi laukkaamisen makuun, laukkakin rullasi ihan hyvin. Koko ajan mentiin vähän normaalia enemmän varuillamme, kun olin varma, että joku pösilö sieltä puskista kuitenkin hyppäisi, eikä tajuisi, että Aape saattaisi säikähtää. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Käveltiin matkan varrella oleva jyrkkä mäki alas ja mutkan takaa alkoi näkyä hahmo ja kaksi pientä terrieriä. Sinne kuitenkin oli vielä aika paljon matkaa, joten nostettiin vielä laukka. Lähemmäs päästyämme siirryttiin raviin ja lopulta käyntiin.
Tämä salaperäinen hai-saappaan jälkiä jättänyt salamyhkäinen tyyppi paljastuikin meidän "uudeksi" naapuriksi, jonka olen nähnyt ehkä kerran tai kaksi aikaisemmin. Jutusteltiin siinä sitten varmaan joku vartti(?!) ja sanottiin jo moikat ja jatkettiin matkaa.
Ravailtiin Aapen kanssa jonkin matkaa, jos tuossa välissä sattui jonkin verran lihakset jo jähmettymään. Matka jatkui ja hetken päästä taas jatkettiin laukkailua.
Kotiin päin tullessamme tultiin ehkä inan normaalia rauhallisemmin kotiin päin kuin tavallisesti ja Aape kyllä kuunteli kaikki pyyntöni oikein hyvin. Matkan varrella siinä jyrkimmässä mäessä otettiin tuttuun tapaa Aapen "persusjumpat" ja ravattiin se suht hitaasti ylös.
Mäen jälkään otettiin vielä yksi laukka pätkä ja sitten ravailtiin. Saatiin vielä tuo naapurimme kiinni ja sitten Aape saikin oikein kunnon pitkät loppukäynnit, kun varmaan kaksi kilometriä käveltiin samaa matkaa kotiin tuon naapurimme kanssa ja juteltiin.
Omalla tiellä vielä pysähdyttiin hetkeksi ja Aape alkoi olla jo niin malttamaton! Näkyihän sentään jo koti! Ja mitä sielä odottikaan...? Ihanat iltamössöt! Aape jälleen näytti pariin kertaan omia kohtauksiaan joutsenlammesta, mutta uskoi kyllä sitten, kun tuimasti kielsi.
Sanottiin uudemman kerran moikat ja Aape pääsi vihdoin kotiin!
Eilen (tiistaina) oli ihan kamala lumipyry.. koko päivän. Kesääää, missä viivyt? No joka tapauksessa, en keksinyt kröhömkröhöm, mitä tekisin, joten juoksutin Aapen ja päästin Leonkin vapaaksi siksi aikaa. Okei, tässä oli sekin ajatus, että pääsisin suht ripeästi pois tallilta, kun sisällä odotti vielä 60 sivun koealue selätettävänä.
Tallit siivottuani mentiin sitten Aapen ja Leon kanssa kentänpohjalle. Aape lähti heti alusta saakka yllättävän omatoimisesti kiertämään ympyrää. Kiersikin vielä varsin rehdisti ja hyvin. Leo fiksuilla pikku aivoillaan varmaan luuli, että Aape katoaa, kun se tarpeeksi monta kierrosta on pyörinyt, joten pikku Lelolelon piti juosta lähes koko aika ihan Aapen takamuksessa kiinni. Hyvä vaan! Tätä tapaa tullaan varmasti vielä jatkossakin käyttämään!
Aape sai aluksi ravailla rauhassa ja rennosti molempiin suuntiin ja sitten otettiin muutama vähän reippaampi kierros. Leo lyhyillä jaloillaan yritti pysytellä perässä laukan avulla ja ihan hyvin siinä onnistuikin.
Tänään päästiin jo koulusta varttia vaille kaksi. Harvinaista herkkua! Ainut pikku ongelma tässä oli se, että meille pidemmän matkan takaa tuleville ei ollut järjestetty välikyyditystä. Voi kiitos rehtori, arvostan! Toisin sanoen olisin ollut yhtälailla kotona joskus kakskyt yli neljä. Ei kiitos. Siihen vielä soittotunti. Ja huomenna ripari juttu. Ja perjantaina vielä nuoriso valtuuston hömppää. Pakko oli jotain kehitellä ja isi oli pelastava enkeli ja haki minut koulusta ennen kahta, jotta pääsin ratsastamaan tänäänkin!
Kotiin päästyä kauhealla hösäämisellä sain lautaselle jotain purtavaa ja sitten vaatteet vaihtoon pikaisesti ja tallille mars. Hepat suoraan sisään ja Aape laittoon. Monta päivää mieleni on tehnyt vääntää koulua ja tänään sen tein. Mietin kyllä, että mitähän siitäkin tulee, kun lähden kiireellä sitä vääntämään. Etenkin, jos kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.
Suunnattiin turpa kohti alapeltoa. Sielä lähdettiin kiertämään uraa ja keräilin ohjat aikalailla heti käsiini. Tehtiin voltteja. Aape oli aluksi vähän sitä mieltä, että kun nyt ei yhtään jaksaisi ja huvittaisi mennä voltteja pyöreenä. Aape kuitenkin herrasmiehenä otti avut aika helpolla vastaan.
Siirryttiin raviin ja ensimmäisen maiskauksen jälkeen Aape vähän läks. Herra näköjään ilmoitti heti alkuunsa olevan aika energinen tänään. Ei se mitään. Kierrettiin sitten aluksi keventäen uraa volttien kera ja loppujen lopuksi Aape löysi aika pian sen hyvän ja tasaisen tahdin.
Suunnanvaihdoin jälkeen Aape oli aivan täysin sitä mieltä, että nyt mennään. Jokojokojoko? Voltilla jos korjasin sitä hieman pohkeella, saattoikin nousta laukka tms. Hitaasti, mutta varmasti tahti hiljeni ja löydettiin toiseenkin suuntaan se hyvä rytmi.
Tänään vasemmat laukannostot olivat tosi näppäriä! Laukkakin rullasi varsin mallikkaasti. Aapella oli vähän menohaluja, mutta pikku hiljaa nekin tasoittuivat. Aluksi se vähän tuppasi ampaisemaan aina pitkälle sivulle, mutta ruvettiin lisäilemään suuria ympyröitä laukkaan ja uskokaa tai älkää, se onnistui! Tehtiin isoja ja pyöreitä ympyröitä Aapen kanssa laukassa!
Aape ei ollut tähän järjestelyyn aluksi ihan tyytyväinen, joten kerrankin se oikein kunnolla kiskaisi ulko-ohjasta ja ampaisi suoraan uraa jatkaen, teki laukanvaihdoin itselleen helpompaan oikeaan kierrokseen sun muuta. Saatiin kuitenkin vasen laukka aika helpolla takaisin ja lopulta tuo laukkaympyrä juttu sujui kuin tanssi!
Oikeaan kierrokseen ei sitten ollutkaan mitään ihmeellistä. Siihenkin suuntaan laukka rullasi hyvin ja saatiin tehtyä vallanmainiosti ympyrät.
Loppuraveissa Aape oli huomattavasti alkuraveja rennompi ja mukavampi ratsastaa. Se oli oikeastaan ihan super. Annoin jonkin verran löysempää ohjaa ja tehtiin harvakseltaan voltteja vielä loppuraveissa.
Muutamat kierrokset käyntiä ja päästiin tallille. Ajotuskin meni vielä ihan nappiin!
Kun sain Aapelta varusteet pois ja sen loimitettua pihalle, kiiruhdin sisälle, vaihdoin taas vähän vaatetta ja kiisin pääkolmantena jalkana soittotunnille! Ja hyvin vielä kerkesinkin!
Soittotunnilta päästyäni takaisin tallille laitoin karsinat kuntoon ja hepat pääsivät sisälle.
Huomenna Aape saakin tosiaan vapaapäivän, koska minulla on riparijuttu, josta pääsen vasta kahdeksan jälkeen illalla kotiin. Rakastan tuollaisia päiviä! Voin vain kuvitella kuinka raato taas olen, kun varttin yli seitsemän lähden kotoa aamulla ja tulen kahdeksalta (jos päästään edes aikataulun mukaan) kotiin. No se on huomisen murhe sitten!
Viikonloppuna taas naputtelen varmaan seuraavaa postausta! :)
Pahoittelen näin vähäistä kuvien määrää suhteessa tekstiin verraten!
Olet kyllä niin hurjasti kehittynyt ratsastuksessa :D
VastaaPoista