Eilen Marian kanssa vietettiin illalla extemporee likkojen (+vähän Teronkin) iltaa. Oltiin menossa hakemaan heppoja ja eikö ne säntäilleet karkuun. Yritettiin aikamme, upottiin liejuun ja tuli jo aivan pimeää. Saatiin pariin kertaan aika lupaavasti ponit läheisyydelle nurkkaan, mutta Aape kun se ei halua jäädä kiinni, se ei jää. Se vaikka viuhahtaa yli. Ei auttanut ja jätettiin sitten hepat pihalle.
Oltiin meillä ilta, pelattiin ja kunhan kulutettiin aikaa. Yhden-kahdentoista aikaan lähdettiin Marialle. Käytiin heittämässä heidän hepoille heinät ja sitten mentiin nukkumaan hetken jutustelun jälkeen. Aamulla kuudelta Ella, Marian koira herätti meidät ja vielä pari tuntia yritettiin nukkua, mutta ei siinä paljoa enää nukuta jos sakemanni hyppii päällä ja uikuttaa korvanjuuressa. Hahah. Huvittava tapaus! :D
Haukattiin vähän aamupalaa, vietiin Marian hepat pihalle ja sitten hän lähti heittämään minua kotiinpäin.
Tämä päivä meni jotenkin tosi nopeasti! Tuntui, etten oikeasti kerinnyt tehdä mitään! Tein läksyjä, sitten lomittaja soitti, että lehmä poikinut, käytiin auttamassa vasikka karsinaan, tms. sitten kello olikin jo paaljon. Tänään kävin moneen moneen kertaan katsomassa heppoja, viemässä nameja ja rapsuttelemassa, jotta ne oikeasti tajuaisivat, ettei aina lähdetä töihin! Kipusin Aapen selkäänkin kerran pellolla ja istuskelin sielä hetken. Kun hyppäsin alas, Aapen ympärillä pörräsi joku ötökkä, jota se juuri huitaisi päällään. Pää napsahti suoraan minua kalloon ja jos joskus, nyt sattui. Sitä seurasi ehkä puolisen tuntia vinkuna päänsisällä ja pieni päänsärky. Ja nyt tietysti on mukava kuhmu ja onhan se aika kipeäkin, mutta vahinko mikä vahinko ja nyt kaikki kunnossa. Lopulta se Aapekin alkoi vähän empien luokse tulla.
Sitten kun piti lähteä ratsastamaan, minulla oli eri takki. No eihän Aape oikein tupannut kiinni antamaan. Leo onneksi ei niin fiksu ole, että olisi yhdistänyt takkia talliin. Sain Leon ja vein edeltä talliin ja sitten tuli saatua Aapekin kiinni.
Olin koko päivän miettinyt uskallanko lähteä maastoon, koska täälä on nyt ollut hirviä ja aika paljon vasallisiakin hirviä. Lähdin kuitenkin, mutta silti kuolaimettomalla.
Aape oli ihan intoa piukassa. Se oli tosi tosi kiva! Ravissa se oli oikein eteenpäinpyrkivä ja tahdikas. Molemmat laukat rullasivat todella hyvin (toden totta, sekä vasen, että oikea laukka nousi maastossakin!) ja Aape kuunteli kivasti. Kotiin päin tultaessa se oli aivan intoa piukassa ja poni oli ravissa välillä ihan solmussa ja sykkyrässä, kun pidätin ja Aape vain olisi halunnut mennä ja mennä. Välillä annoin kävellä ihan pitkin ohjin, jottei raasun kaula mene ihan juntturaan. :D Meni tosi hyvin ja ei meitä mikään hirvikään onneksi tullut syömään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti