En ole nyt kerinnyt kirjoitteleen, joten nyt kolmen päivän jutskulit.
Lauantaina kävin heti aamusta maastossa kävelemässä ilman satulaa. Ja taas kerran Lempi oli mukana ja oli aivan mahtavaa. Oli oikein hieno keli ja Aape meni hienosti. Nyt kun Aape on parantunut, on myös huomattavissa sitä virtaa!
Iltapäivästä käväisin kaverilla yötä, joka sinänsä oli rentouttavaa ja hiukan myös stressaavaa samaan aikaan. Kuitenkin enemmän rentouttavaa. Sai olla hetken niin, ettei tarvinnut miettiä ähkyäähkyäjaähkyä, toki sitä ajatteli vähän väliä miten menee ja soitinkin pari kertaa kotiin. Kuitenkaan onneksi mitään ei tullut.
Sunnuntaina (eilen) olisin kovasti laittanut pulkan perään ja vetänyt veljeäni pulkassa laskiaisen kunniaksi. Tämä urpo ei kuitenkaan suostunut tulemaan kyytiin joten käväisin vain vähän kävelemässä.
Tänään päästiin jo vähän lisäämään vauhtia. En ole ikinä nähnyt Aapea niin lusmuna! Kaippa tässä itsekukin on jo vähän päässyt tottumaan siihen, ettei tarvi välttämättä lähteä tekemään töitä. Vaikka oli pimeää lähdin maastoon, koska huomenna aika varmasti menen teorian jälkeen pellolla. Käväisin tuossa tiellä ja otettiin jo raviakin.
Vauhtia riitti vähän liiaksikin ja sai himmata ihan kunnolla vaikka olympiat olikin. Otettiin kaksi ihan pikkupikku pätkää laukkaa ja sitten loput ravia ja käyntiä.
Kun käännyttiin kotiin oli meinaan vauhtia. Sai kyllä pitää ohjat aika tarkasti kädessä ja heti jos löysäsi Aape lähti raviin. Pikku hiljaa tämä jäi, mutta jos liikautti vähänkin jalkaa korjatakseen asentoa, se meinasi Aapelle menolupaa. Päästiin kuitenkin ihan suht hyvin kotiin.
En nyt voi mitenkään sanoa nauttiineeni tästä maastosta, mutta onhan se todella hienoa että päästään nyt pian normaaliin tahtiin, ja kyllähän se virtakin siinä sitten katoaa! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti