torstai 16. tammikuuta 2014

Maan vetovoima vetää puoleensa

 Eilen meidän piti lähteä kävelylenksulle, mutta en sitten saanut iltaan sovitettua ratsastusta, kun kiirettä piti..
 Tänään arvoin koulunväännön tai alapellolla "päästelyn" välillä. Alunperin meidän piti lähteä vähän koulun kanssa vääntämään. Kun tuli satulan laiton hetki, mietin ankarasti. Päätä särki, joten aivot eivät varmasti jaksaisi keskittyä hyviin kiemuroihin.. Koulu unohdettiin ja mentiinkin alapellolle.
 Onneksi päädyin tähän ratkaisuun. Käppäiltiin ihan aluksi ja tehtiin jonkin näköistä uraa. Tehtiin oooikein iso suorakulmio, että kyllä tilaa piti riittää.
 Lähdettiin ravailemaan. Aape oli todella virtaisa. Se teputti niin, että vähän väliä oltiin jalat solmussa. Rupesin lisäämään volttia pitkän sivun keskelle. Aape oli muuten kyllä ihan kiva, mutta tempo oli kyllä varsin menevä.
 Kerran käytiin kyllä jo niin lähellä ruohonjuuritasoa, että. Aape kerta kaikkiaan meni niin sekaisin jaloistaan, että aluksi se kompastui, luulin jo sen saaneen taas tasapainonsa takaisin, sitten se heittikin jo polvilleen ja kynti maata ihan kunnolla. Eikö ollut kaukana, etten olisi pois kyydistä ollut.
 Hetken jo kuvittelin Aapen ontuvan, mutta käveltiin muutaman kierros ja katselin varjosta, selästä ja tunnustelin tilannetta. Otettiin varovasti ravia ja ihan normaalilta vaikutti. Ravattiin lisää.
 Otettiin aluksi oikea laukka. Aape painatti menemään. Annoin sen laukata muutaman kierroksen niin lujaa kuin kintuista lähti (ookoo, mutkissa tietty hidastettiin) ja suorilla annoin vielä vähän lisää vauhtia. Otettiin vähän käyntiä ja ravia. Uusi nosto ja kun virtaa tuntui vieläkin riittävän niin pirusti, en viitsinyt lähteä vetokisaan, vaan jatkettiin vielä lisää vauhdikkaasti.
 Lopulta päästiin siihen pisteeseen, mitä toivoin. Sain jonkin näköistä tuntumaa laukassakin ja ruvettiin kiinnittämään huomiota tempoon. Saatiin lopulta muutama tosi hyväkin kierros laukalla, ilman kaahotusta.
 Vaihdettiin suunta ja aluksi meni hyvin. Vasen laukka nousi ihan hienosti. Aape kuitenkin kekkasi, että hei, nyt ruvetaan oikomaan! Kun ohjasin sitä takaisin uralle, se viuhtoi häntäänsä vihaisena ja kiskoi päällään. Vauhti kiihtyi ja lopulta otettiin tähänkin kierrokseen muutama vauhdikkaampi kierros. Tehtiin vähän enemmän töitä vasemmalle, ennen kuin Aape rauhoittui. Loppu hyvin - kaikki hyvin.
 Loppu raveissa Aape oli ihan super! Se olisi mielellään venyttänyt enemmänkin päätään eteen ja alas, mutta en paljoa uskaltanut löysää antaa, ettei olla heti ympäri. Se kuunteli ihan perfecto pienimmätkin avut ja saatiin hyvät ja ennen kaikkea rennot loppuravit! Käveltiin vielä kuunvalossa ja palattiin tallille ihan valkoisina kuurasta.

 photo 040_zpse60ee6b3.jpg

 photo 051_zpsd6c9411b.jpg

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti