kulmia, nostoja ja muuta pikku pakerrusta

 Moikkamooi! Elämä rullailee tuttuun tapaan, ratsastukset ovat sujuneet ihan kivasti, eikä sinänsä mitään ihmeellistä ole tapahtunut. Nyt kuitenkin kolmen päivän ratsastukset hiukan tarkemmin. :)
 Tapaninpäivänä mennä porskutettiin Aapen kanssa kentällä ilman satulaa. Aape oli jälleen aivan superkiva. Herra kuunteli kaikki avut todella tarkasti ja hommat sujuivat oikein hyvin.
 Ravissa Aape liikkui hyvin ja rennosti eteenpäin. Tehtiin aina parit voltit kierrokseen.
 Työstettiin laukkaa ympyrällä ja se sujui todella hyvin, vaikkei ollut satulaakaan.
 Loppuravit ja käynnit Aape sai totutusti hiukan pidemmällä ohjalla.

 Sunnuntaina mentiin satulan kanssa pellolle ratsastelemaan. Alunperin oli tarkoitus pellolla vain tehdä käynti- ja raviharjoituksia ja sitten päästellä vähän, mutta toisin kävi.
 Aloitettiin näillä suunnitelluilla käynti- ja raviharjoituksilla. Yritettiin tehdä kulmat todella tarkasti, kun kotiin päin menevä tie tuntui vähän vetävän ponia puoleensa. Kulmat kuitenkin sujui oikein hyvin.
 Sitten ruvettiinkin laukkailemaan tuossa meidän urallamme. Meni U-P-E-A-S-T-I. Ei lisättävää. Laukka rullasi hyvin, mutta sen lisäksi kaikki pidätteet meni hyvin läpi ja kulmat sujui todella hyvin, kun yleensä kulmat tuppaa jäädä ja ura laukatessa muistuttaa ehkäpä kaikkea muuta kuin nelikulmiota.. Mutta nyt! Meillä oli todella hieno nelikulmio ja sen lisäksi todella hyvä fiilis!
 Taas loppuravit ja käynnit ja päivän jumppailut paketissa.

 Eilen sitten olikin ihan mahtava pakkanen, 24,5 astetta! Aamu oli niin upea ja se auringonpaiste! Olisi ollut todella mahtava mennä käyntimaastoon, mutta eikös täällä ollut jotkut haukkukokeet ja maastot rauhoitetut. Ärripurri. Aape saikin sitten vapaapäivän ja sain itse aikaiseksi siivottua ja järjestettyä satulahuoneen.

 Tänään sitten vähän extempore sovin kummitätini kanssa, että lähden huomenna matkaamaan Pohjois-Pohjanmaalle Haapavedelle, kun viime näkemisestä on vierähtänyt jo taas niin paljon aikaa juurikin tuon välimatkan ja erilaisten aikataulujen vuoksi. Onneksi pelastava enkelini Reetta lupautui käydä pitämässä huolta näistä karvakorvistani parin päivän ajaksi vanhempieni lisäksi.

 

 Tänään sitten vielä ratsasteltiin illan hämärtyessä tuossa kentällä. Kehuin juuri tänään Reettalle viestitellessämme, kuinka hienosti Aape on nyt mennyt. Kostautuihan se sitten heti pikkaisen. Nyt annan teidän jännityksen kaikota, sillä ei mitään vakavaa. Pientä oikomista vain (jota ei kyllä ole ihan näin paljoa hetkeen esiintynyt :p). 

 Käynnissä ja ravissa tehtiin jälleen voltteja, jotta saatiin hyvä tuntuma ja lihakset lämpiämään. Ravissa tehtiin myös jonkin verran temponvaihteluita. Erityisesti ravissa Aape tuppasi yrittämään oikaisuja. Yksi kulma oli erityisen kammottava! Selvittiin kuitenkin joten kuten loppujen lopuksi näistä kulmistakin. 

 Laukka. Laukka. Laukka. Heheh! Tänään jäi kyllä taas tosi kiva fiilis. Tehtiin nostoja. Tehtiin paljon nostoja. Lyhyet sivut mentiin aina silloin, kun maltettiin harjoitusravissa ja sitten nostettiin laukka pitkän sivun ajaksi. Ihan mahti harjoitus! Meille niin makoisan haastava, muttei mahdoton. Vaatii vain vähän enemmän keskittymistä, kuin niin ihanan rentouttavat maastojolkottelut!

 Ihan vain muutamat kerrat nousi väärä laukka. Aape innostui toden teolla ja sai välillä ihan pidätellä. Välillä tehtiin ravissa pieni rauhoittumiskierros, jos tuntui, että oli puttepikajuna päällä. Jarrut kyllä löytyi aina hyvin, mutta lyhyen sivun ravit saattoi silloin tällöin olla vähän tikutusta. Ei kyllä ole mitään erityistä valittamista kumpaankaan suuntaan. Laukat nousi hienosti ja vielä omasta mielestäni ihan kivoilla nostoilla suurin osa, laukka oli ponnekasta ja Apsi niin kovin hyvin kuulolla. 

 Loppuravitkin sujui oikein kivasti pidemmällä ohjalla voltteja myöten. Sitten käveltiin reippaat loppukäynnit ja Aape pääsi mutustamaan heiniään talliin. :)

 Kaikille oikein hyvää uutta vuotta! :)

Hyvää joulua!

 Täällä on edelleen mennyt kaikki ihan kivasti. Ollaan aika paljon tepsuteltu tuossa kentällä, nyt siinä kuitenkin vaikuttaa olevan joitakin ei niin pitäviä kohtia, joten ollaan menty sen ehdoilla vähän ja tehty sitä, mitä ollaan pystytty.
 Yhtenä päivänä käytiin maastoilemassa. Alunperin piti käydä vain tuo lyhyt  kolmen kilsan lenkki, mutta sitten päädyttiinkin aluksi haaskanlenkille ja sitten siihen päälle vielä tuo pikkulenkki.
 Onneksi käytiin haaskalla, nimittäin oli ihan huippua. Aapesta huomasi, että sillä oli ihan menofiilis. Metsätielle päästyä laukkailtiin aluksi ihan rauhallisesti. Laukka rullaili tosi hyvin. Hyvälle suoralle päästyä annoin Aapelle ohjaa ja päästeltiin niin lujaa kuin pounista lähti. Se oli aivan innoissaan. Korvat töttöröllä se laukkaili suoraa ja sitten tuli mammalle pikku ihmetys. Nimittäin yksi sivulle lähtenyt ilopukkikin siinä lensi. Aape on kerran aiemmin joskus ihan alkuaikoina (pari vuotta sitten) heittänyt yhden pukin ja siinä se. Olin hiukan hämilläni, mutta enemmänkin nauratti. Jatkettiin ilman mitään härdellejä laukkaamista ja meni kyllä niin hienosti.
 Tosiaan haaskanlenkin jälkeen käytiin vielä lisäksi tuo pikkulenkki. Siinä sivussa sitten käytiin naapurissa tuomassa vähän joulumieltä ja käytiinkin hyvään aikaan. Siellä nimittäin oli naapurimme vanhemmat käymässä, jotka tuntuivat niin kovasti ilahtuvat hevosen nähdessään. Ja Aape tuttuun tapaan käyttäytyi todella hienosti, vaikkei tuo naapurin 6v pikku poika niin kovin rauhallinen ole. Aapipaapi. ♥
 Tuossa nyt taas yksi meidän reissuistamme vähän tarkemmin.

 Mutta ennen kaikkea halusin tulla toivottamaan kaikille oikein  Hyvää Joulua!

 

Hyvää itsenäisyyspäivää!

 Taas on aikaa vierähtänyt edellisestä postauksesta, ja en oikein tiedä mistä aloittaisin.
 Aluksikin kaikki on sujunut oikein hyvin ja olen ollut enemmän kuin tyytyväinen putteseeni! On oikeasti harmittanut, etten ole kerinnyt istahtamaan koneelle naputtelemaan tänne kuulumisia useammin, koska on ollut niin paljon positiivista!
 Tänä aikana ollaan pitkälti liikuskeltu tuossa kentällä, mutta maastojakin on vaihtelun vuoksi käyty kuluttamassa. Aape on ollut oikein reipas, mutta myös todella kuuliainen!
 Tästä kuuliaisuudesta esimerkkinä, että olin ollut kipeänä ja Aapella oli ollut alla ainakin 5 vapaapäivää ja lähdin ratsastamaan tarkoituksenani vain vähän viedä enimpiä energioita käynti- ja raviharjoituksilla ilman satulaa.
 Loppujen lopuksi kaikki sujuikin sen verran hyvin, että tuona päivänä laukkailtiinkin ihan kunnolla ilman mitään ongelmia. Huomasi, että virtaa oli ja jonkin aikaa ravattua huomasi, että Aape alkoi odottaa laukkaamista. Kuitenkin kaikki turhanpäiväiset teputukset ja kaahotukset olivat poissa. Jeejee!
 Sitten täytyy erikseen kertoa eilisestä kun hemputeltiin tuossa kentällä. Aape oli oikeasti aivan super kiva! Tietysti jotain pikku jumpittelua, kuten oikomista, mutta ei oikeastaan mitään sen suurempaa. Avut menivät helposti läpi ja Aape oli hienosti kuulolla.
 Käynti ja ravia työstettiin volttien kera. Kun siirryttiin laukkaan, laukattiin aluksi vain uria pitkin. Keskityttiin kulmiin ja se sujuikin ihan hyvin. Sitten rupesin lisäämään pitkän sivun keskelle laukkaympyrän ja uskokaa tai älkää, se meni paremmin kuin hyvin! Laukattiin ja laukattiin, koska se oli niin kovin kivaa ja sujuikin vielä hyvin! Laukka rullasikin ihan hyvin molempiin suuntiin.
 Tänään juoksutin Aapea. Rakensin jo valmiiksi esteen Apsia varten. Käytiin ensin kaikki askellajit rauhassa läpi ilman estettä, jotta lihakset lämpisivät kunnolla ja sitten siirryttiin hiljalleen esteen luo. Kun Aape hiffasi jutun juonen, se porskutti korvat pystyssä ja hyppi kyllä ihan hyvin. Nyt olisi tarkoitus jossain vaiheessa ottaa Aapen kanssa yhdessä esteitä, mutta edellisestä kerrasta oli sen verran aikaa, että ajattelin ensin aloitella tällä juoksutus mallilla.
 Toki paljon muutakin on käynyt, mutta tässä jotain ihan huippuhetki poimintoja tältä ajalta. :)
 Kuvailu on nyt jäänyt tämän harmaan ja kuraisten kelien vuoksia.. Pari kuvaa kuitenkin siltä joltain ihanalta päivältä, kun maassa oli luntakin.
 Meinasin aivan unohtaa, kun oli niin paljon kaikkea mukavaa kirjotettavaa, että meillä tuli tänään Aapen kanssa tasan kaksi vuotta yhteistä taivalta täyteen! Vastoinkäymisiä on ollut, mutta niin paljon hyviä ja hienoja hetkiä, selviytymisiä, onnistumisia, ettei sanoin voi kuvailla! Maailman paras putte, mitä tyttö voi toivoa! ♥

 Ja sitten kaiken viimeiseksi oikein hyvää itsenäisyyspäivää! Sotaveteraaneja ja tietysti myös suomenhevosia kunnioittaen kuittaan tämän postauksen!