kuolaimettomuus jatkuu

 Eilen mun piti keritä ratsastamaan, koska minut oli kutsuttu "vasta" kuudeksi aika hyvän lapsuuden ystäväni syntymäpäiville. Nooo. Koska meillä muistoja riittää, halusin tehdä kortin itse ja siinä vierähtikin reilusti odotettua enemmän aikaa  - enkä kerinnyt siitä siltikään vielä tekemään sellaista kuin halusin. Aape siis sai vapaan.

 Pelto oli tänään niin märkä, että lähdettiin kokeilemaan noita kuolaimettomia maastoon. Mentiin kääntöympyrälenksulle. Aapella on aina meidän tiehaarassa tapana yrittää lähteä vasempaan ja yritti tänäänkin, mutta minun mielestä oli paljon helpompi kääntää ja ohjata oikeaan suuntaan.

 Ravailtiin ja tosiaan Aape oli taas tosi rento. Jopa maastossa vasemmat laukat nousivat ja jopa käynnistä. Kuukausi sitten en olisi voinut edes kuvitella nostavani edes pellolla laukkaa käynnistä. Ja siis laukka toimi ja rullasi. Jee! Kyllä mulle passas.Aapella rupesi vähän menojalkaa vipattamaan, mutta ihan hyvin, jopa ehkä helpommin(?) sai pidettyä.

 Nyt huomenna on yhdet "juhlat" ja sitten yritän vielä keritä illalla ratsastamaan ja toivoa vaan saa, että pelto kuivuisi, jotta päästäisiin myös taas vähän kuolaintenkin kanssa vääntämään.

 

ps. pikkuponit ei ollu tänää kuvauksellisia, tai kuvaaja ei ollu vireessä..