Ekana mentiin kurkkaamaan poniineja portilta. Aape katseli korvat höröllä, mutta kun Sari ja Henna pääsivät portille niin herra käänsi "loukkaantuneena" takapuolensa ja otti pari askelta pois päin. Kun Sari meni aitaan ja Aapen luo, niin eipä tuo mihkään karkuun lähtenyt. :) Hennakin käväisi tervehtimässä Aapea ja sitten mentiin käymään sisällä.
Pihalla rupesi jo aamupäivästä käymään ihan jäätävän kylmä tuuli, joka voimistui vähän iltapäivää kohden. Minun piti mennä ihan vaan lökäreillä, mutta ei.. Heitin loppujen lopuksi toppahousut jalkaan ja toppatakinkin alle vielä fleecetakin
Aape antoi jopa kiinni ja ponikin jäi tarhaan, ainakin väliaikaisesti. Pääsin kehumaankin Hennalle, että kyllä Leo sitten aidassa pysyy, kun sen saa vain sinne jäämään. Kerkesin harjaamaan Aapen ja minulla oli juuri kaviokoukku kädessä puhelin soi, että kirjava mötti oli lastaussillalla.. Poni kiinni ja karsinaan.
Aapelle satulaselkään, suitset naamaan, Hennalle raippa kouraan ja menoks. Käppäiltiin auratulle pellolle ja Henna ratsasteli Aapella kaikki askellajit läpi ja täytyy sanoa, että Aape kyllä toimi Hennan alla tosi hienosti!
Olin päässäni jo eilisestä saakka muovannut mielikuvaa, josko Henna haluaisi hypätä Aapella, mutta Sari toi minun ajatukseni julki. Sari haki pari lihalaatikkoa ja sitten kaivoi ladosta ensin yhden heinäseipään.
Kysyttiin laitetaanko ensin matalammaksi, mutta Henna sano että heti pystyyn. :D Kyhättiin este ja ei muuta kuin Henna vauhtiin. Tässä ensimmäinen hyppy:
Parin hypyn jälkeen hiffattiin, ettei Aape hiffaa maarajaa. Haettiin toinen heinäseiväs maahan ja johan Aape hiffas!
Aapen mahtipomppu! :D Ja "puomikin" pysyi paikallaan!
Lisää kuvia Hennankin ratsastelusta lopuksi lisää, mutta niin. Olin ajatellut, että minä nyt sitten ratsastan vähän sellain ravailen ja kävelen loppukäynnit ja junailen tuon hyppäämisen pelkästään Hennalle. Henna hyppäsi pari kertaa nuo lihalaatikot vielä matalanakin ja sitten minä olinkin jo sielä selässä.
Vedin pari kertaa syvään henkeä ja Henna sanoi vaan tyynesti "Meet vaan normaalisti sinne.." Olin ihan äimän käkenä sielä selässä ja sitten lähdin parin kysymyksen jälkeen keventäen ravaamaan pitkälle sivulle. Kun oltiin jo ihan lähellä estettä iski tunne, että Aape kiertää esteen, mutta minkäs siinä enää teet. Aape veti rutiinilla vaan yli. Ja tosiaan nämä olivat elämäni ensimmäiset esteet, joten asentonikin ovat sitten ilmeisesti sitä rataa! ;)
Noh oiskohan otettu kolme estettä ravilla ja sitten laukkaa. Mikäs siinä, ihan mukavaa touhua! Aape oli ihan mahtava! ♥ Olin ajatellut, että se säntää esteelle ja siinä sitä ei sitten pidäkkään enää mikään, mutta eeeeei, Aape kuunteli ihan kaikki avut yhtä lailla.
Joskus tuli ponnistus ajoissa ja joskus jäi ihan lähelle, mutta täytyy sanoa, että oli muutama todella, todella hyvän tuntunen hyppy mukana!
Aape oli niiiiiiin hieno! Ja ennen kaikkea niin elementissään ja siitä näki ja tunsi, että se nautti tuosta hommasta! Siitä vain huokui sellaista energiaa. ♥
Sarin kehotuksesta Henna käänsi vielä lihalaatikot toisin päin sellain jännästi. Ei pystyyn vaan sellain. Noh, en osaa selittää joten kuva.
Noin. Päivä olisi ollut täydellinen, jos...... Herrat eivät olisi karanneet... :D
Menin puoli seitsemän jälkeen katselemaan ja hakemaan poneja ja ihmettelen mielessäni kuinka nopeasti illat ja aamut ovat valoistuneet.
Kun katselin ikkunasta näkyikö mitään aukkokohtaa, mistä Leo olisi tullut päivällä läpi huomasin, että toisen pään portti oli yläkahva ja lanka mukana singottu pois.
Käppäilin toiseen päätyyn ja tyttydyyy... Poneja ei ollut missään. Kävelin uraa pitkin ja kiersin aidan. Ei missään.. taaskaan.. :D
Menin tallille, ei missään. Kuuntelin että jossain haukkui koira. Menin sisälle ja olin huutamassa isälle että soittaa yhdelle naapurille onko niille ilmestynyt hevosia, mutta toinen naapuri kerkesi ennen. Meillä sattui olemaan yksi kyläläinen metsämies joka on nuorempana miehenä sählännytkin hevosten kanssa ja eikös tämä ehdottomasti halunnut mukaan.
Ensin menimme äiti ja minä ja yksi naapuri käveli vastaan toisen talon tiehaarassa ja osoitti pihaan, mistä viimeksikin ponit kiinni otettiin.
Aape käveli edestakaisin ja ihmettelin missä Leo on. Otin Aapen kiinni ja siinä manasin sille. Sitten katseeni kiinnittyi keskelle peltoa, umpihankeen.
Leo oli jäänyt hankeen lepäämään, eikä liikahtanut vaikka koitin viedä Aapea pois näköpiiristäkin. Leo vaan oli siellä. Lunta oli sitä melkein selkään saakka ja tuo kylän mies sitten harppoi penkkaan ja otti Leon kiinni. Poni ei liikahtanutkaan ja tämä mies sai kyllä ihan kiskoa ja sitten Leo otti kolme laukkahyppyä ja sitten puuskuttaen lepäämään. Ja niin edelleen. Aina kolme laukkahypähdystä ja lepoa. Kun pääsi pois hangesta, niin kyllä poni puuskutti!
Kun Aape oli niin hieno päivällä, olin antanut poneille vähän ylimääräistä yöheinää "laihisläjänsä" lisäksi. Minun komennossani eläimet tietävät saarnan lisäksi ruuan määrässä sen mitä ovat päivän aikana tehneet.
Aapen pellavaismössöstä jäi porkkanan ja ompun palat tänään poies ja heinäläjät pysy normaalissa määrässä, eli ylimääräset lensi takaisin säilöön. ;) Mutta veikkaan, että poni miettii pari kertaa seuraavan kerran ennen kuin lähtee, nimittäin oli vähän liukasta lähteä ilman kenkiä ja hokkeja tuonne peilijäälle + umpihankeen niin että ei jaksa liikkua. :p Nyt täytyykin sitten käydä vielä kurkkaamassa, että kaikki on ookoo. :)
En onneks oo yhtään liian suorassa.. Mutta sanotaanko näin, että tästä on hyvä jatkaa! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti