Viime yö meni ihan täydellisen huonosti. Illalla en saanut aluksikaan nukuttua ja makasin vain sängyssäni pimeässä huoneessa. Lopulta kun sain nukahdettua, jotkut aivan sairaat unet valtasi mieleni. Neljän viiden maissa sitten heräsin ja aina, jos suljin silmäni ja olin nukahtamassa, uni jatkui. Lopulta laitoin valot päälle ja tuijottelin kattoa. Minuutit kuluivat ja lopulta tunti oli mennyt. Sitten sammuttelin valot ja yritin ruveta nukkumaan. No, eihän se uni niin helpolla tullut. Viiden maissa alkoi särkemään päätä jo todella ikävästi. Aamu alkoi sarastaa ja koko ajan tuli valoisampaa. Lopulta nukahdin pari minuuttia ennen kellonsoittoa.. Sitten ei auttanut kuin lähteä tallille.
Päivä oli kammottava. Muutenkin nyt iski kauhea flunssa. Nenä aivan tukossa ja tuntuu, ettei henki kulje kurkunkaan kautta. Koulupäivä mateli hitaasti, päätä särki ja päivän päätarkoitus oli vain pitää itseni hereillä.
Kotiin tultuani ajattelin, että otanpa yhden buranan ja menen puoleksi tunniksi nukkumaan. Virittelin kellon soittamaan ja menin peiton alle.
Seuraava muistikuva onkin sitten siinä, kun äiti tulee varttia vaille kahdeksan huoneeseeni ja herättää minut. Puhelimeni oli soinut kaksi kertaa, kello oli soittanut ja aikansa torkuttanut.. Ja minä senkun nukuin vaan. No lähdin sitten hätäsesti tallille, koska tänään oli pakko päästä ratsastamaan, kun eilen mentiin niin rankasti.
Laitoin heppojen ruokakipot likoamaan, koska Aapen kippo alkoi olla niin tahmainen psylliumin jäljiltä. Siivosin karsinat pikavauhtia ja laitoin tallin kuntoon.
Hepat tulivat oikein hyvällä innolla sisälle, olihan kello jo yli kahdeksan. Pettymys oli Aapelle varmasti suuri, kun kaivoin harjat esiin. Sen ilme oli aivan tyrmistynyt.. :D
Tempasin vain Aapelle suitset nassuun ja lähdettiin puoli yhdeksältä (illalla) maastoon. Lähdettiin pellon poikki tuolle muutaman kilometrin maastolenkille. Aika lailla niinä minuutteina, kun lähdimme, aurinko laski metsän taa.
Valoisaa kyllä onneksi vielä riitti. Käveltiin aluksi ja Aapella oli tänään oikein kivasti matkaataittava vauhti. Ei kuitenkaan mikään kaahotus.
Ravissa Aape oli jotenkin huomattavasti tavallista reippaampi, mutta ei mitenkään huonolla tapaa. Se otti kaikki avut aika kevyesti ja meni ennen kaikkea todella tasaisesti.
Loppumatkassa kotiin päin ei enää ihan hento puolipidäte ravissa riittänyt, mutta kyllä Aape kuunteli kokonaisuudessaan tänään todella hyvin!
Käveltiin sitten ja oltiin minuuttia vaille yhdeksän kotona! Oli vielä ihan suht valoisaakin. Aape oli kyllä niin kiva tänään, että olisi ollut ihan mukava mennä pellollakin käynti-ravi harjoituksia, niin kuin tänään oli tarkoitus. Mutta kävi se näinkin. :)
Nyt vaan nukkumaan ja toivottavasti en huomenna olisi ainakaan enää yhtään kipeämpi..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti