Huomasin heti, että Aapella oli vähän hankala päivä ja mikää ei olisi kiinnostanut. Aluksikin herra ei millään olisi tykännyt tänään seistä jakkaran vieressä kunnolla, kun olin kiipeämässä selkään. Siinä sitten otettiin muutama kierros ja jouduin oikein maasta käsin kunnolla asettelemaan herran ja lopulta Aape tyytyi kohtaloonsa.
Seuraavana olikin vuorossa kriisi nimeltä traktorin kauha. Hui kamala, kun siitä oli tullut yön aikana pelottava! Ainakin 10 kertaa ollaan menty ratsain siitä aiemmin ohi ilman ongelmia ja siihen päälle kaikki muut kerrat. Noo muutaman kerran ohitettiin kauha, että Aape pystyi toteamaan, ettei se siitä tule ja syö pientä suomipoikaa!
Sitten päästiinkiin matkaan. Heti pihassa tuli stoppi, kun piti hetkeksi pysähtyä mökkinaapurin puheille, joka oli tullut kyläilemään.
Jo meidän tiellä tuli maitoauto vastaan. Ravattiin nopiasti eteenpäin, jotta päästiin pellolle turvaan. Ei muuten mitään, mutta kun se pitää välillä niitä inhottavia sihinöitä.
Maitoauto pääsi hyvin ohi ja ei Aapen mielestä se ei ollut tällä kertaa laisinkaan pelottava. Jatkettiin matkaa.
Päästiin jo tuohon "isommalle" tielle ravailemaan. Jonkin matkaa oli ravattu, kun maiturin ääni alkoi taas kuulua. Pudotettiin käyntiin ja odotettiin, että maituri pääsee taas ohi. Nyt se sitten pitikin jo jonkun aikas pelottavan pihahduksen, ja kelirikkokin alkaa olemaan niin mukava, ettei maiturilla kovin reunaan päässyt. Mutta fiksusti kuski hidasti ja fiksusti mun heppa meni, vaikka vähän askel tihentyi.
Lopulta päästiin metsätielle. Siellä vielä ravailtiin ja Aape ei kyllä ollut tänään yhtään niin kiva ravissa kuin aiemmilla maastokerroilla. Herra nimittäin oli vähän hätähousu. Ei pahasti, mutta vähän.
Ensimmäinen laukannosto oli ihan mahtava ja itsekkin yllätyin! Ja laukka sujui tänään muutenkin varsin mallikkaasti!
Mitään tuon kummempaa ei sitten tapahtunutkaan. Laukattiin, laukattiin ja laukattiin metsätiellä ja sitten lopuksi ravailtiin ja käveltiin kotsaan herra pikku ponimuksen luo!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti