Illalla heti öljysin vyön, jotta saan sen heti tänään käyttöön. Olihan se tietysti pakko mennä koklaamaan! Mietin kyllä moneen kertaan, että pääsisin mahdollisesti helpommalla, jos en menisi koulua vääntelemään, koska yksi vapaa kuitenkin saldossa. Lopulta lähdettiin kuitenkin koulupenkin kanssa.
Tehtiin ainaisia volttejamme. Aape oli jo käynnissä oikein hyvä. Siirryttiin raviin ja aluksi mentiin muutama kierros keventäen, kuten aina. Aape oli aivan super hyvä!
Istuin harjoitusraviin ja Aape oli niin tasainen! Olin ihan... jossain. Ei riitä pilvet rajaksi! Voltitkin sujui niin hienosti molempiin suuntiin. Sain lähes täysin keskittyä istuntaani ja Aape tuntui vaan niin mahtavalta.
Sitten siirryttiin laukkaan. Olihan se ravi jo ihan liian hyvää ollakseen totta.. Aape vähän kaahotti, mutta pari kierros meni vielä ihan ookoo. Saatiin tehtyä muutamat ihan hyvät laukkaympyrätkin. Sitten Aape alkoi keksiä jotain omiaan. Se vaihteli ympyrällä, suoralla, kaarteessa, ihan missä vaan laukan, tms. Tuntuma katosi aina silloin tällöin, tänään tosin aika harvoin. Ja sitten, jotain aivan uutta. Aape yritti venkoilla itsensä pois uralta.
Laukan laatu oli viime kertoihin nähden oikeasti todella hyvää, mutta Aapea ei vaan tänän jotenkin motivoinut. Laukannostot olivat kyllä superhyviä tänään, mutta vasempaan kierrokseen esim. Aape painoi ihan koko ajan sisäkädelle.
Jossain vaiheessa jöpötettiin myös keskellä peltoa. Jos pyysin Aape vasempaan, se saattoi kiskaista ohjat, tai vetää oikeaan. Ärsytti niin pirusti, kun aluksi ne laukkaympyrät onnistui, mutta sitten Aapelta loppui innostus parin kierroksen jälkeen ja oltiin tuossa pisteessä. Tuli kyllä suoraan sanoen niin p*ska fiilis. Kävi jo mielessä, että vaadinko oikeasti hevoseltani jotain sellaista, mihin se ei pysty. Että onko vika minussa, eikö Aapen fysiikka vaan anna periksi.
Lopulta saatiin ihan ookoosti kasassa pysyvä ympyrä ja jatkettiin vain uraa pitkin, jos saataisiin siinä edes laukka toimimaan halutulla tapaa.
Kauan kesti. Aape oli yltä päältä hiessä ja vaahdossa. Ja niin olin minäkin. Lopulta kuitenkin saatiin se vasen laukka pysymään ihan muutaman kierroksen ajan kasassa ja vaihdettiin suunta.
Oikeaan kierrokseen ei ollut mitään ongelmia ja jätettiin suosista ne laukkaympyrät pois. Niitä ei kyllä varmaankaan tulla hetkiin tekemään.
Lopulta oli ihan kiva fiilis, kun saatiin se tavoiteltu. Harmitti vaan niin paljon, että jos ja melkein voisin sanoa kun Aape yritti niin kunnolla ja sitten minä vaan vaadin sielä mielivaltaisesti, että jöö, ennenkin olet laukkaympyröitä tehnyt, teet nytkin. No loppu hyvin, kaikki hyvin ja tästä viisaampana.
Loppuraveissa Aape oli kyllä aika kuitti ja sitä sai oikein kevennyksellä ajaa eteenpäin. Ravattiin useita kierroksia, koska kuitenkin tuli laukattua tänään todella paljon. Käveltiin vielä päällä reippahasti kierroksia.
Tallille tultua harjailin Aapen, lellin sitä nameilla, loimitin, juotin melassivettä ja lopuksi vetaisin vielä kinttuihin linimenttiä. Sitten Aape pääsi taas ponin kanssa pihalle käyskentelemään.
Huomenna taas uusi päivä, uusi kerta. Nyt vaan toivon, että pysyisin terveenä, kun muutaman päivän tupannut kurkku olemaan vähän kipeä ja nenä tukossa. Pidetään peukkuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti