103# töitätöitä

 En oikein tiedä mistä aloittasin ja varmasti jää jotain tapahtumia poisikin, koska pieni mieleni ei millään jaksa muistaa edes kaikkea mitä olen tehnyt..
 Eilen totanoinnaa. Niin tässä se tulee, en tosiaankaan muista! Olin oikeasti ihan koko päivän pihalla ja tein töitä, mutta mitä?!
 Ainakin miehet teki puita ja minä keräsin puomeiksi sopivia suoria ja ohuita puita sivuun itselleni. Eilen oli maitoautopäivä (meillä siis on todellakin niitä lypsylehmiä) ja miehillä meni tuo puiden teko vähän pitkäksi. Sillä välin kun isä ja veli teki puita menin jo sytyttämään navetan pesään tulta. Siivosin sonnat ja jaoin kaurat, väkirehut, täytin viljakärryn, tmstms. Sitten tuli isäkin ja minä menin pudottamaan rehut ja isä jakoi.
 Saatiin aika rivakasti hommat siihen vaiheeseen, että päästiin lypsämään. Isä taisi lypsää vain pari lehmää (n. viidestätoista?) ja minä loput. Olin niin iloinen! Yksikin lehmä, joka pelkää kuollakseen minua (sillä on lapsuuden traumoja, kun yritin kesyttää sitä) ja vihaa minua ja minä myös vähän sitä. Niin siis sain senkin lypsettyä! Nyt voinkin sitten tehdä viikonloppusin (ilta)navettoja ja siten tienata vähän "taskurahaa".
 Lähdin siivoamaan tallia. Kun sain tallityöt tehtyä, innostuin tekemään hepoille aitaa tuohon tallin edustalle hiekalle, jotta laitumet (missä hevoset tähän saakka ovat olleet) saavat kasvaa rauhassa. Siinä se ilta sitten vierähtikin enkä kerinnyt lopulta ratsastamaan. Kävin saunassa, katsoin Amazing Racen ja sitten olinkin aivan valmis nukkumaan!  
 Tänään olin koko päivän puoliyhdestätoista eteenpäin pihalla. Ihan ensimmäisenä laitoin saaviin vettä ja oikeastaan voisi sanoa, että kaikki riimut, riimunnarut, juoksutusliina, chapsit ja jos jonkin näköistä heppakamaa. Huljuttelin niitä vähän ja sitten jätin ne sinne lillumaan.

 Siivosin välissä karsinat ja jotain hubailin ponien kanssa. Vein hevosille heiniä ja täytin vesiastian. Vaihdoin "pesu"saaviin vedet ja sitten hinkutin kaikki kamat läpikotaisin juuriharjalla. Innostuin ihan täysin kun sain vaaleimmatkin riimut niin puhtaiksi! Selkää vähän kivisti, mutta eipä se tuossa vaiheessa vielä mitään.

 Siivosin tallin edustalta kaikki moskat pois, jota tuli n. kaksi kotturillista. 
 Harjailin Aapen ja Leon oikein kunnolla ja putsasin Leonkin kaviot kerrankin. Se vaatii aina oman aikansa. Leo antaa nykyään jo etukavionsa ihan hyvin putsata, mutta takakaviot, etenkin oikea tuottaa vähän ongelmia. Joka tapauksessa homma saatiin loppujen lopuksi ihan kunnialla hoidettua.
 Harjasin Aapen ja tarkoitus oli lähteä ratsastamaan. Nostin viimeistä jalkaa putsatakseni kavion ja sitten kuului napsahdus selästä ja tuntui kuin puukko olis lyöty selkään. Aijjaij. Sinnikkäästi putsasin kavion hetken tuskailun jälkeen. Yritin venytellä selkää, mutta kipu oli pistävä.
 Menin sisälle ja makasin varmaan viisitoista minuuttia lattialla ja yritin hakea hyvää asentoa, hieroin selkää tennispallolla, venyttelin tms..
 Ajattelin, että pakko tänään on ratsastaa, kun oli hieno ilmakin. Menin ensin kokeilemaan polkupyörällä uskallanko lähteä. Ajoin kaikki mahdolliset möykyt ja ei ne möykyt mitään, mutta sitten sen jälkeen.
 Lähdin joka tapauksessa ratsastamaan. Ajattelin, että joudun vielä katumaan etten laittanut olympiaa suuhun, mutta aivan mahtavasti meni ihan kolmipalallakin!
 Mentiin isoa tietä pitkin vaan. Päästeltiin menemään ja oli oikein hienoa. Välillä pisti aivan tolkuttomasti selkään, mutta en antanut sen pahemmin haitata. Yhden naapurin näin ja vähän aikaa juttelin ja Aape sai jälleen kehuja! Jatkettiin matkaa ja samaisen talon shettis ja suokki tammat olivat kovin ilahtuneina Aapesta.
 Laukkailtiin aika paljon, kuitenkin tositositosi varovasti. Onneksi tietä laitettiin juuri viimeviikolla kuntoon niin nyt on ihan hyvässä kunnossa.
 Kaikki oikeastaan sujui tänään todella hyvin!
 Aloitin maalailemaan ensimmäisiä esteitämme. Ensimmäinen puomi on nyt maalattu ja ekat renkaat vähän keskeneräisinä. Kyllä se siitä. 
 Ratsastuksen jälkeen lepuutin vähän selkääni. Olin luvannut tänään hoitaa iltanavetan, mutta se jäi tuon selän takia väliin. Sen sijaan otin urakaksi satulahuoneen siivoamisen. Harjasin suojat ja lakaisin satulahuoneen. Järjestelin kaikki paikat ja kyllä taas kannatti! :)
 Ainiin ja selkäkin alkaa jo vähän helpottamaan. Buranaa naamaan ja menoksi!

Aaargh ! Nyt menee tähän koneeseen totaalisesti hermo! Kerrankin kuvasin oikein blogia varten ja olisi ollut paljon kaikennäköisiä "kivoja" kuvia, mutta ei kun ei... Olen kaksikymmentä minuuttia yrittänyt ladata kuvia, mutta ei.. No jos sitten huomenna.

Bloggerini tuntuu olevan nyt aivan jumissa.. Tänäänkin otin kuvia, mutta kun saisi edes eiliset tänne.. Noh katsellaan. Poistin tuossa yli 50 postaustakin, jos olisi siitä johtunut, mutta ei vaikutusta.

karvakuolema

 Aaaaaaaa! Mihin mä ikinä joudun näiden karvojen kanssa?! Tallin siivouskin oli tänään mukavampaa kuin harjaaminen. :D Tuuli kamalasti, kaikki kura ja karvat tulivat silmiin, nenään, suuhun, ihan kaikkialle! Olin aivan kuolemaisillani karvoihin! :D
 Ponin kanssa oli vähän ongelmaa, koska se ei anna mahan alta yhtään nyppiä karvoja, vaikka yrittäisi kuinka varovasti. Sahalaita hikiviilalla tai mikä onkaan, niin sillä ei lähde, joten jouduin tosi varovasti vähän erässä nyppiä karvapalloja mahan alta. Jos liian kauan kerralla nyppi mahan alla oli taattua monotusyritystä. Leosta selvittiin ja sitten Aapessa oli tuon kurakerroksen poistossa vähän hommaa (+ tietysti ne rakkaat karvat!).
 Löin Aapelle tänään selkään ratsastusvyön ja sitten lähdettiin. Tuuli aivan kamalasti, mutta muuten oli aivan törkeän ihana keli! Autosta katsoen metsät näyttävät samalta, mutta tuolla lailla rauhassa mennessä osaa arvostaa luontoa, kun huomaa niitä yksityiskohtiakin.
 Kun olin lähtenyt jo mökin suuntaan ja piti heittää metsälenkki, mutta sitten muistin, että sehän on routinut ja sitä nyt ainakaan ei ole hoidettu. Menin sitten tuota "päätietä", jota eilen laitettiin kuntoon ja reikiä nyt vielä ainakaan ole.
 Jatkoimme pidemmälle ratsain mitä olen ennen käynyt ja sitten laukkailtiin todella paljon. Ravailtiin ja mentiin vähän pitkin poikin. Laukattiin yksi jyrkkä ja pitkä ylämäki ja jatkettiin siitä eteen päin. Yksi kohouma oli jossa siirryttiin parin askeleen ajaksi raviin ja sitten jatkettiin laukkaa.
 En nyt voi sanoa, että olisin jotenkin erityisen tyytyväinen tähän päivään, koska itselläni oli pää todella kipeä, ja Aape kulki vähän koko ajan vinosti oikeaan. Loppua kohden parani, mutta kuitenkin. Mutta ei nyt ollut epäonnistunutkaan kerta. Neutraalia! :) 

iloa elämään

 Tänään siivosin tallit ja sitten menin rakentamaan esteen. Se ei ollut iso eikä pieni vaan sopiva! Menin sitten vasta hakemaan hepat ja hypyytin Leoa ja olin aivan tyrmistynyt suoraan sanoen sen ensimmäisen hienon loikan ja suuren ilmavaran omaavasta hypystä. Ja oli vielä ihan hyvä tekniikkakin!
 Noh sitten varustin Aapen ja omat romppeet päälle. Käytiin yhdellä jos suht kuivalla pellolla vähän kävelemässä ja ravailemassa. Tiellä otettiin laukkapätkä ja sitten mentiin ravilla este muutamaan kertaan.
 Mentiin niin kauan, että se sujui. Kerran putosi "puomi" Aapelta vahingossa ja hyppäsin alas selästä korjaamaan sitä. Ei siinä uusiksi selkään. Aape kenties hiffasi, että jos ei tekisikään hommia kunnolla pääsisi reputtamaan. Seuraava lensi uusiksi vähän tahallisesti Aapelta..
 Noh uusiksi alas ja sitten Aape ei päästänyt ihan niin helposti selkään. Kun pääsin takaisin selkään tultiin esteelle ja Aape teki oikein yllättävän kiellon.
 Seuraavalla kierroksella vähän hanaa enemmän ja sitten unohtui temppuilu, kun Aape innostui. Laukka hypyt onnistui tosi hyvin - ainakin Aapen osalta. Itsestäni en niinkään tiedä, kun en saanut edes kuvaajaa..
 No joka tapauksessa sujui hyvin ja tuntui todella hyvältä ja oli kivaa, Aapella sekä minulla! Ravailtiin vähän ja otettiin loppu käynnit ja olin oikeasti niin iloinen. Ja mikä oli erikoista en vilkaissut kertaakaan kelloa!

Sadas postaus!

 Jeejee! Noniin. Tänään päivä kului pitkälti aitauksen siivouksen merkeissä! Nyt on paikat aivan jumissa, mutta on se homma ainakin tehty... - osittain. Yli kaksi tuntia laitoin heiniä kasalle ja keräilin sontia. Illemmalla vielä heittelin lähimmät läjät traktorin kauhaan ja kasat pois. Pelto on nyt niin pehmeä ja kostea, ettei millään voinut mennä traktorille paljoa porttia pidemmälle.
 Noh kävin taas sisällä vähän syömässä ja sitten kävin ottamassa hevoset kiinni. Laitoin Leon karsinaansa ja sitten Aapen kiinni pihalle. Laitoin suitset ja harjasin Aapen ja sitten menoks.
 Käytiin sinänsä vain ihan kävelylenkillä. Mennä käppäiltiin pitkin tietä, routakuoppia varoen ja kierrellen. Herralla tuntui olevan pienoinen nälkä, jonka vuoksi kaikki oli aina silloin tällöin hurjan pelottavaa.
 Auto kääntyi yhdestä tiehaarasta noin 200 metriä meidän takana, niin se oli vähän hurja asia. Muuten ei kyllä mitään ihmeempiä ollut. Laukattiin yksi aika lyhyt pätkä ja sitten käytiin mökillä.
 Kurkkasin, että olisiko mitään koroketta mistä pääsisin takaisin selkään ja totesin, että jos en pääse niin sitten kävellään. Liu'uin alas ja annoin Aapen mutustaa vähän ruohoa maasta, kun niin kovasti tahtoi.
 Yritin saada Aapea innostumaan vähän kahlaamaan järvessä, mutta ei vielä. Liian kylmää vettä ja ruoka oli paljon houkuttelevampi vaihtoehto! Ensin kokeilin selkään ylösalaisin käännetyn veneemme päältä, mutta en päässyt. Lopulta pääsin laiturin päältä. Aape ei ollut oikeastaan moksiskaan.
 Oli ihan hauskaa ja mentiin kyllä niin löysällä ohjalla kotio päin, mutta ei siinä mitään kun ei ongelmia ollut. Ihan kodin lähellä oli joku kamala mörkö metsässä ja piti mennä varmaan sata metriä poikittain, mutta tosiaan ei mitään isoa!

routa-analyysi

 Aapella oli taas kevyen liikunnan lisäksi kaksi vapaapäivää. Aluksikin torstaina olin ajatellut ratsastavani oikein kunnolla, mutta vettä tuli taivaan täydeltä ja oli oikein mukava tuuli! Ei tarvinnut edes arvuutella, että antaako Aape kiinni ja tuleeko talliin.. :D Eilen minulla oli teoriasta konsertti matka ja tuli itse kotiin vasta puoli yhdentoista jälkeen illalla.
 Nohnoh, Leo on tähän mennessä koko talven tullut aitaukseen vapaana ja myös talliin. Nyt rupeaa olemaan taas noita houkutuksia (ruokaa, ruokaa, rakasta ruokaa) niin paljon, että poni tarvii jo talutuksen..
 Aape oli niin mustis, kun Leo sai nyppiä pieniä vihreitä yksittäisiä ruohoja pellon reunasta, kun herra joutui sen sijaan seisomaan kiinni harjauksessa. Aape tuntui olevan niin ärsyyntynyt, että jouduin laittamaan Leonkin kiinni. Teki ihan hyvää pikku pallerolle!
 Heitin Leon karsinaan ja lähdettiin Aapen kanssa maastoon. Mentiin aika, tai no tosi varovasti ja tarkkailtiin tietä. Ruvettiin pikku hiljaa ravailemaan. Käännyttiin kääntöympyrä tielle ja tarkkailtiin sitäkin. Totesin sen olevan varsin hyvässä kunnossa! Sielä päästiin vähän purkamaan energiaa ja tosiaan sielä ei ainakaan vielä ollut ainuttakaan routimisen merkkiä.
 Meni varsin hyvin. Ravailtiin ja laukkailtiin ja meni varsin hyvin. Kääntöympyrän jälkeen oli tietysti vähän enemmän matkaa taittavaa askelta, mutta kuitenkin rauhallisemmin meni kuin yleensä.
 Jossain vaiheessa sai koko ajan antaa puolipidätettä ja kerran jouduin rykäsee vähä enemmän ja sitten rupesi taas löytymään jarruja paremmin.
 Kävästiin vielä sen lisäksi tuo parin kolmen kilsan kierros mistä Aape aina silloin tällöin on saanut niitä pieniä apinanraivojaan. Kun mentiin meidän kotitiehaaran ohi siitä seuraavat puoli kilometriä oli suoraan sanoen yhtä h*l***tiä.
 Aape mongersi ja väänteli kuin mikäkin suuri mato. Jos laittoi pohjetta kylkeen, luvassa oli käännöstä kotio päin, ravia tai muuta. Kun Aape vähän rauhottui otettiin laukka pätkä. Alku meni hyvin, mutta yht äkkiä tuli jotain pomputusta ja sitten oltiin toisella puolen tietä ja yhtäkkiä poikittain keskellä tietä. Pieni muistutus raipan napautuksella, kuka määrää ja mihin mennään, niin rupesi pikku hiljaa sujumaan.
 Loppu matkasta ei mitään ongelmia taas! Sillä lenkillä olikin sitten vähän enemmän routimisia, muttei kuitenkaan mitenkään kovin paljoa.
 Aape sai tänään kehuja ulkomuodostaan, kun meillä nyt on lomittamassa sellainen ihminen, jolla itselläänkin on ollut jotain vähän astetta parempia puoliverisiä. Erityisen huomion sai Aapen kaula ja sitten toisena käynti. Saa olla kyllä ylpeä näistä meidän molemmista heppuleista, molemmat niin mahtavia! ♥

unohteluja

 En ole jälleen muisstanut/kerinnyt kirjoittamaan tänne blogiin pariin päivään. Olen ollut pari viikkoa toooosi väsynyt ja unohdellut tärkeämpiä ja sitten ei niin tärkeitä asioita.

 Maanantaina olin viimeisessä viimeisessä musiikin teoriassani ja tulin kotiin vasta puoli yhdeksän jälkeen. Kun tulin kotiin isä oli siivonnut karsinat ja Tero huolehtinut hevoset sisälle, laittanut Aapelle imppauspannan, hoitanut iltaruoat hevosille, laittanut loimet kuivumaan, jne..! Paras yllätys ikinä!

 Eilen kun sain tallin siivotuksi alkoi jo tihuttamaan vettä. Hain hevoset, enkä jaksanut varustaa Aapea kunnolla, joten laitoin kummaltakin puolelta riimua tulemaan riimunnarut. Potta päähän ja menoksi. Ilman satulaa ja riimulla! (y)

 Aape meni todella nöyrästi! Käveltiin pihassa ja tehtiin voltteja. Otettiin tiellä yksi laukkapätkä, eikä ollut mitään ongelmia. Käppäiltiin vielä lopuksi.

 Tänään juoksutin Aapen ja Tero kävelytti Leoa. Muuten kaikki sujui Aapen kanssa ihan hyvin, mutta välillä se sai jotain vetokohtauksia ja ois heti nyt pian, pitänyt päästä johonkin muualle. Kerran pääsi karkuun ja siinä olikin vähän hommaa saada kiinni, mutta sitten kyllä sen jälkeen totteli paljon paremmin.

 Kuitenkin ihan hyvin meni. Huuhdoin Aapen jalat vedellä ja ponit sisään.

kuraa, paljon kuraa

 Noniin, nyt vihdoin alkaa olemaan se tuntu, että se kevät tekee tuloaan! Nyt on kuraa, mutta melkeempä olen siitä vain iloinen! :D
 Tänään harjasin Leoa toooodella kauan ja sitten Aapen. Varusteet ja menoksi.
 Nyt kun piha on sulanut jäin tuohon pyörimään. Ensin taas naapurin koira tuli tuohon. Aape ei olisi millään halunnut asettua taas vasemmalle ja punkesi koko ajan oikeaan. Siinä meni sitten aikaa. Kun sain Aapen vihdoin asettumaan ja lähdin ravaamaan Lyyti syöksi haukkumaan perään. Siinä meni se asetus.
 Kokonaan alusta... Yritin häätää Lyytiä pois, vaikka tein mitä se vain juoksi Aapen perässä ja sai Aapen säntäilemään ja riehumaan. Äiti tuli ja sai Lyytin häädettyä pois. Väännettiin ravin parissa aikasta kauan, sillä tuli aina kiihdytyksiä, asettumista ihan minne sattui, kipitystä, tmstms..
 Kun saatiin ravi sujumaan, totesin ettei tuossa pihassa laukkaamaan mahdu, joten menin tielle laukkaamaan. Siinä sitä sitten oltiin.
 Tuli väärää laukkaa, tuli kiitolaukkaa, tuli jotain ihme kohtauksia, repäsyjä tms. No sitäkin sitten väännettiin niin kauan, että sain vasurin laukan nousemaan rauhassa.
 Kului aikaa, kului energiaa, kului hermoja, mutta sitten taas jatkettiin. Toiseen suuntaan ravia pihassa ja pääty-ymypröitä. Sitten taas laukka. Käytiin kävelemässä vähän umpihangessa, jotta lähtisi edes vähän hiekkaa jaloista.