Kyllä huomasi, ettei ollut viikkoon ratsastanut. Aamulla herätessä totesin, että persus, selkä ja niskat olivat vähän jumissa. Hevosen selkään hypätessä tähän listaan tuli vielä reidet.
Ennen kuin lähdettiin maastoon, käytiin taas tutkailemassa vähän noita emolehmiä, nimittäin tänä aamuna saapui neljä leidiä lisää. Aape vähän kiinnosti, tosin kauempaa. Nämä uudet emot, Stiina, Siiri, Ama ja Lady Jane (naurakaa vaan, niin minäkin.. :D) olivat hiukan arempia, kuin nämä meidän ensimmäiset. Hyvin huomasi, että matameja kiinnosti, mutta vähän oli kuitenkin pelottavaa.
Kolmen muun jo lähtiessä huitsan kuuseen Ama jäi vielä tutkailemaan. Kun yritettiin mennä lähemmäs Aapen kanssa, mamma lähti karkuun, mutta kun käännyttiin ja lähdettiin pois päin Ama seurasi perässä kuin hai laivaa. Hahah. Lopulta ei kuitenkaan päästy lähemmin tutustumaan uusien emojen ja heppojen kanssa. Myöhemmin sitten. :p
Laitoin tänään joidenkin mörköjen tai yhtäkkisten virtapiikkien varalta olympiat Aapelle ihan omaksi turvaksi ja varmuuden vuoksi. (NÖSSÖ minä) Torstaina alkaa rippileiri ja sinne en halua mennä pää kainalossa, joka minun tuurilla on hyvinkin mahdollista.
Sitten lähdettiin taittamaan matkaa, ilman satulaa. Käveltiin aluksi ihan rauhakseltaan ja mentiin aika pitkällä ohjalla. Tienvarressa oli tutulla jo rehunteko käynnissä ja se oli Aapen mielestä vähän jännää. Ei paljoa, mutta vähän kuitenkin.
Ravissa Aape oli taas ihan super kiva. Se meni hyvällä tahdilla ja liikkui tasaisesti. Meitä vastaan tuli traktori ja mielessä kävi kyllä vaihtoehto hypätä alas selästä ja yrittää kiivetä takaisin. Kuitenkaan tähän en ruvennut, koska olen tuossa takaisin kiipeämisessä niin kovin huono ilman satulaa. Höpötin taukoamatta Aapelle. "Raaauha, raauha, hieno poika, hyvin se menee, raauha, rauha" ja sitä rataa. Ja hyvin se meni. Olin haljeta onnesta, kun Aape vähän epäluuloisena otti vain pari tikutikuteputusaskelta vähän sivuttain!
Sitten siirryttiin laukkaan ja saatiin molemmat laukat nousemaan, joka on omasta mielestäni jokseenkin jo pieni saavutus ilman satulaa ja taas mamma oli niiiin iloinen! Laukka rullaili tänään ihan hyvin ja Aape pysyi aika hyvässä "paketissa" (meidän paketti = ei aivan koko pituuksinen pätkylä). Tahti oli oikein hyvä ja päästiin menemään aika löysin ohjin. Törmättiin pariin Aapen mielikuvituskaveriin, jotka tulivat puskista, mutta mamman palautettua Apsi maanpinnalle puheella, ei ollutkaan enää mitään hätää.
Kotiin päin tullessa kiitin hiljaa mielessäni olympioista, jotka suussa olivat. Laukka kotiin päin sujui todella hienosti, mutta ravissa Aape oli vähän isompi vaihde silmässä. Sotki hyvin alleen, mutta vauhti pysyi hyvin hallinnassa ilman kauheaa voimankäyttöä ja päästiin jatkamaan aika rennosti.
Loppumatkaa kohden ravissa Aape alkoi himmata vähän ja saatiin mennä taas suht löysin ohjin. Sitten käppäiltiin kotsaan. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti