oh daaaaaaamnn!

 Eilen en kerinnyt ollenkaan ridaileen, ja tänään oli tarkotus mennä ihan rennosti lyhyt lenkki! Siivoilin tallit ja poniinit jälleeeeeeeen kerran sisään.
 Ajattelin aluksi mennä ilman satulaa, mutta mietin sitten jos on taas siinä yhdessä kohdassa ongelmia, missä viimeksi silloin lensinkin. Voivoi. Ravi oli aika pontevaa, en voi sanoa vauhdikasta, mutta toden totta pontevaa, mutta ihan mukavaa silti. Sitten laukannosto! Ei hyvää päivää! Ensin Aape oli menossa vasemmalle, kun sain takaisin omalle paikalle tämä lähti salamana. Enää ei riittänyt edes hornetti vaihde, vaan Aape kyllä kiisi hyvä jottei valon nopeutta...
 Tässä vaiheessa syvään hengitys! Jos ei olisi ollut näin liukasta olisin varmaan antanut lisää vauhtia niin kauan, että Aape pyytää itse raviin siirtymistä ja siitäkin olisi vielä vähän jatkettu, mutta kun siinä on sellainen aika ilkeä pikku töppäre, joka oli jäässä. Jarrujakaan ei meinannut löytyä..
 Palattiin takaisin ja uusi laukannosto! Ja kamalaa kyytiä taas. Jarrut löyty vähän paremmin, mutta kyllä aika paljon sai pidättää!
 Otettiin ainakin 7 kertaa, mutta sitten luovutin kun alkoi tulla pimeä ja hämärä. Aape oli jo aivan innoissaan.. Mutta ei, karvas pettymys kun jatkettiinkin tallin ohi isolle pellolle! Oi että kun olin ilkeä! Vähän kyllä näin jälkeen päin käy sääliksi. Umpihankeen! Ja toden totta sitä lunta oli. Oli iso alava tasainen pelto ja pohkeet kiinni! Kyllä meinaan poni puuskutteli! Kerran kävi mielessä, että millä pääsen pois jos putoan, kun lunta oli Aapea mahaan saakka, eli minua johonkin lantioon..
 Mentiin vielä vähän auratulle pellolle ja otettiin laukat molempiin suuntiin joka sujui oikein kivasti. Noh, vähän siinä tuli armoa, mutta sai tullakkin.. En tiedä mikä siinä kohdassa siellä tiellä on, kun ennen ei ole ollut mitään ongelmia! Mutta joskus me taas menemme ja selätämme sen kohdan! Jos olisi ollut valoisaa, niin olisimme sinne palanneet. Mutta eiköhän tästäkin selvitä! ;)

Kiva päivä ja paaaaaljon kuvia!

 No niin rakkahat ihmiset, jotka jaksatte näitä mun tekstejäni jälleen lukea! (tai edes katsoa harvakseltaan tulevat kuvat) Niin, elikkästä tänään olin ihan sika väsynyt ja olen edelleen. Heräsin bussissa puolisen kilometriä ennen minun pysäkkiä siihen, kun puhelimeni putosi bussin lattialle! :D
 Aluksi aattelin, että vetäsen vaan oikein kunnon ulkovaatteet päälle ja menen muuten vaan riehumaan ja leikkimään ponien kanssa, koska oli hieno sää ja ponit jo leikkivät yhdessä.
 Noh menin myöhään ja pojat kerkesivät päästä jo syömisen makuun. :D Jonkin aikaa juoksin kuin mielipuoli ja ponit toljottivat ja lopulta tulivatkin perään. Rapsuttelin Aapea ja Leoa, nappasin ihan vaan pari kuvaa ja lähdin siivoilemaan tallin.
 Tallin siivottuani menin hakemaan poneja. Jäin seisomaan auringon paisteeseen portille ja päätin, että vaikka menisi koko ilta tulkoot luokse. 5-10 minuuttia ponit toljottivat puolessa välissä, mutta sitten ihme kyllä tulivat ja Aape johtaen ja antoi kiinni! Edistystä! ;)
 Aape oli pyörinyt jossain en oikein tiedä missä, mutta oli todella likainen ja pölyinen! Harjailin ja varustus päälle, niin minulle kuin Aapelle.
 Vyön kiristys ja selkään. Lähettiin menemään ja pihassa odoteltiin hetki, että maitoauto pääsi ensin lähtemään. Pellolle ja voltteja. Kävelyn jälkeen kevyttä ravia volttien kera ja voimakevennystä! Aape liikku tosi helposti ja kivasti tänään!
 Toiseen suuntaan samat ja laukat! Vasempaan laukkaan oli nostoissa hetken työstö, mutta ei todellakaan mikään paha homma ja muuten ei mitään ongelmaa! Oon niin ylpeä Aapesta! Se on kehittynyt niin kamalasti tuossa vasemmassa laukassa. Ja se on niiin mahtava, kun se antaa lähes kaikki virheet anteeksi!
 Sitten loppu ravailut ja kävelyä. Ja nyt eilisiä ja ne pari hassua tämän päiväistä kuvaa!

 

 

Ratsastustunti vol. 6

 Juuh! Tänään on tosi hieno päivä, kaikin puolin! Pakkasta oli kerrankin aamulla alle -20 astetta!!! Jee, ehkä se kesä vielä joskus tulee. (Y) :D
 Pojat pihalle ja koska kaverini nukkui niin ei muuta kun kamera kouraan ja pihalle. Reilupeli meininki!
 Kun Emmu lähti säädin jotain sisällä. Lähdin iltapäivällä viemään heiniä ja otin Aapen kiinni pienen vastustelun jälkeen.
 Lähdettiin Aapen kanssa käveleen tallille päin ja katsoin Leoa ja poni ihan paniikissa otti pari tälliä ja ja pukitteli ja juoksi ympyrää. Leo otti vauhtia ja hyppäsi niin, että katkaisi rinnuksilla aitalangat. Leosta on tullut hirveän riippuvainen minuun ja Aapeenkin. Aluksi se ei jäänyt ollenkaan mihinkään, edes talliin, jos Aape lähti johonkin. Kaippa se pelkäsi ja pelkää, ettei Aape tulekkaan enää takaisin, kuten Leksan kanssa kävi.. Ja sitten minä elelin ja oleilin Leon kanssa kuukauden paljon. Yhtenäkin päivänä kävin vain rapsuttelemassa poneja ja kun lähdin ja huom. Aape jäi aitaan, Leo tuli aidoista läpi perääni.
 No jokatapauksessa Leo tuli hienosti vain perässä talliin eikä muuten ongelmaa ja ehkä mä nyt vihdoin opin, että se Leo sitten vaan on sielä karsinassa sen aikaa, ainakin niin kauan, että mulla on aikaa pikku hiljaa kunnolla ruveta vähän siedättämään noita olemaan toisista erossa.
 Harjailin Aapen ja koulupenkki Jennin "käskyn" mukaan. Jenni tuli vähän ennen kuin olin itse saanut Aapen ja itseni valmiiksi, mutta no panic. Juteltiin ja lähettiin pellolle päin. Käppäiltiin ja sitten ruvettiin ottaan kevyttäravia ja pääty-ympyröitä. Sitä jonkin aikaa ja suunnan vaihto.
 Sitten toiseen suuntaan sama jonka jälkeen jäätiin pääty-ympyrälle ja harjoitusravia.
 Ruvettiin harjotteleen pituushalkasijalla sillä lailla, että: ensin suoraan ja sitten keskelle vaikka nyt vasemmalle voltti, jonka jälkeen suoristus ja OIKEAn laukannosto oikealla. Pitkän sivun loppuun saakka lähestulkoon laukkaa ja sitten harjotus ravi ja aina vuoronperään toisin päin.
 Jossain vaiheessa mua rupesi ensin pistämään vain vasempaan kylkeen, sitten oikeaan, sitten koko rintakehään ja voin sanoa, että mua oikeesti sattu...! Tuntui tyyliin kuin olisi kylkiluut olleet poikki ja pistäneet johonkin. Tiedän kyllä syyn miksi näin, nimittäin nukuin viime yön sohvalla, joka on varsin huono nukkua ja siitä sitten olin aivan jumissa.
 No keskittyä sai ihan kympillä. Aape oli oikein kiva tänään ratsastaa, vaikka vähän virtaa olisi riittänyt enempäänkin. Loppu ravit ja sitten kävelyä ja jutustelua. Aapelle fleeceloimi ja puolisen tuntia tallissa. Kävin vaihtamassa märän fleeceloimen tilalle toppaloimen ja heppaset pihalle heiniä rouskuttamaan.
 Hahaa, tämän jälkeen lähdettiin veljen (ja isän) kanssa vähän ajelee moottorikelkoilla järvelle! Oli ihan sika kivaa! :D
 Sitten äkkiä tallia siivoomaan, jonka jälkeen taas poniineja kuvaamaan! Hain puita ja sitten kannoin tallille lämmintä vettä ja hain heinät. Pellavaisen joukkoon sekottelin kivennäiset, kaurat ja porkkanan ja ompun palat ja sitten Aape ja Leo sisälle. :)
 Tänään oli oikeasti tosi kiva päivä ja sai kyllä keskittyäkkin ihan täysillä, kun aluksi päässä soi joku diskojumputus ja sitten kun aloin keskittymään oikein kunnolla rupesi sattumaan ! Mutta niin, oli kivaa ja nyt kun on paljon tekstiä, ois kiva olla kuviakin, mutta en nyt kerkeä lataamaan, kun pitää keritä nukkumaan! Mutta huomenna tältä päivältä paaaaaaaaaljon kuvia! :)

Maastoilua

 Tänään lähdettiin suunnitelmien mukaan maastoon. Mentiin ensin tuo kääntöympyrän (5:n km) lenkin ja perään haaskan lenkki.
 Katteltiin Teron kanssa vähän karttaa, mutta ei löytynyt mitään kivaa lenksua, jota ois innostanut lähteä tutkiskelemaan. Siivoilin karsinat ja laitoin tallin kuntoon. Menin hakemaan heppoja ja molemmat ampaisivat karkuun, Leo vähän haparoiden.
 Leo kääntyi takas ja laukkasi luokse, mutta kääntyi ja pois. Muutaman kunnia kierroksen ponit tekivät ja kumpikaan ei antanut minulle kiinni. Tero tuli muuten vaan jotain siihen säätämään, ja kai hän on sitten niin vaarattoman olonen ja Leolle tämä antoi kiinni.. :D
 Tero meni portille Leon kanssa ja otin Aapen. Veliseni avasi portin ja Leo lähti vetämään pääalhaalla ihan täysiä ja ote irtosi. Aape ampuu perään, mutta sain kuin sainkin roikuttua perässä tarpeeksi.
 Tero meni ottamaan Leoa kiinni ja juoksi ponin kiinni.. Noh sittenhän se poikien ilo vasta repesi, kun Tero ja Leo säntäilivät ympäri pihaa.
 Joo o. Sitten kun vein Leon karsinaan Tero otti Aapen ja sanoi "Me mennään käymään kävelyllä!" Huoh.. Mitä siihen sanot? No menkää nyt sitten äkkiä. Tero tuli Aapen kanssa muutaman metrin päähän oottelemaan ovelta ja veli rapsutteli Aape korvista tms, ja näki että poniini oikein nautti..
 Kun minulle luovutettiin Aapekin harjasin sen. Satula selkään, kuolaimet nassuun, vyö kireälle ja menoks.
 Eka mentiin tosiaan tuo kääntöympyrä lenksu. Meni ihan hyvin. Muutaman kerran Aape pysähtyi ja vilkuili metsään ja kröhöm, valitettavasti olen hyvin vainoharhainen. No ei siinä mitään, matka jatkui. Taas säikytettiin joku "pikku" metsäkanalintu, mutta Aape ei taaskaan sanonut yhtään mitään.
 Kääntöympyrä ohitettuamme oli kyllä varsin vauhtirikasta ravia! Laukkailtiin ja sitten taas mentiin ihan törkeen lujaa se jyrkin mäki! Oli aivan ihanaa, koska aurinko alkoi laskemaan siinä vaiheilla, kun lähdimme. Taivas oli jos jonkin värisenä kuten punaisena, syvän sinisenä, oranssina, keltaisena, violettinä, jnejne..!
 Jatkettiin tietä pitkin haaskanlenkille. Kun käännyttiin itse haaskan pienemmälle tielle rupes hieman jänskättään, koska ollaan menossa haaskalle, hämärtyy ja ties mitä elukoita sielä umpimettässä on. Oli niin lähellä etten kääntynyt, mutta ken leikin aloittaa, leikin kestäköön! ;)
 Menoks vaan! Aape välillä kyllä vilkuili metsään, mutta mentiin umpimetsäosuus alamäkiä lukuun ottamatta aika temmokkaasti. Välillä käveltiin ja ravailtiin kyllä tasaisellakin, jottei kuitenkaan ihan liikaa rasitusta tule. Meinasin saada sydänkohtauksen, kun sain viestin juuri muutaman metrin ennen haaskaa, kun minulla on sellain.. öö.. jännä viestiääni nykyään. :D
 En ruvennut katsomaan viestiä, kun tavotteena oli päästä hengissä vielä kotiin. Silti oli ihan törkeen hienoa! Ja etenkin kääntöympyrä lenkillä kerkes pyörittään päivän tapahtumia ja kaikkia ajatuksia päässä, oli jotenkin niin rauhoittavaa! Kaikin puolin mahtava päivä! ;)
 Tallilla oleskelin poniinien kanssa ja kannoin vielä lämmintä vettä.. Aamulla oli pakkasta rapiat 25 astetta. Iltapäivällä ei ollut "enää" kuin -9.5. Aape on nyt pienessä ajassa tosi paljon läheistynyt minun kanssa ja nykyyän laittaa päänsä syliin ja antaa rapsutella korvien takaa ihan rauhassa! ♥

mulvaani ja mölyapina

 Tänään mua pitkästä aikaa kiinnosti todella lähteä ratsastamaan, eikä päätä särkenyt kymmenen minuutin sohvalla makailun jälkeen. Siivosin tallit ja hain hevoset. Jouduin hakemaan heppaset erikseen, koska Aape lähti karkuun. Antoi kuitenkin kiinni, kun poni oli jo tallissa.
 Laitoin koulusatulan selkään ja suitset päähän. Tänään jätin turvaliivin poies, koska ajattelin ryhtiä. Tarkoitus oli reenata yhtä HeC luokkaa, kun 31. päivä tätä kuuta olisi yhdet kisat lähellä ja kaveri sai lähestulkoon minut ympäri puhuttua.
 Lähettin ratsastaa ja käppäiltiin rata ensin käynnissä. Sitten käveltiin ihan normi käynnit ja sitten harjoitusravia. Hmm.. Oli jo aluksi aika vauhdikasta, mutta kuitenkin ihan jees ja hyvää ravia. Otettiin pari laukkapätkää radan mukaan ja onnistui ihan kivasti, mutta sitten tapahtui jotain. Aape taas kun sai vähän mennä ei enää keskittynyt, ei tippaakaan!
 Aape oli koko ajan oikealle asettunut jaja niin. Vasen laukka ei noussut ja jos nousi, sitä tuli alle kaksi askelta ja sitten liinat kokonaan kiinni.
 Tapeltiin laukkaa todella kauan. Ei varmaan olla näin kauaa tätä asiaa tehtykään. Täytyy sanoa, että varmaan nousi savua korvista, silmistä, nenärei'istä, huulienvälistä ja varmaan vielä tunki kypäränkin lävitse... Yritin säilyttää malttiani, mutta huoh.. Kun vaan saisin omat hermoni kuriin siinä vaiheessa kun ne alkavat mennä, kaikki saattaisi tai siis olisi helpompaa.
 Taas meinasin lentää ja nyt tulee taas se kuva, että olen joku ihme lellitty rehusäkki, joka ei osaa ratsastaa. Aape rupesi vasemmassa laukassa pompottamaan jotain ihme tykytystä ja olin ihan jossain korvien ja niskan tuntumassa jossain vaiheessa. Aape ei ole koskaan pukittanut, eikä tänäänkään, mutta jotain ihmettä se sääti.
 Kun saatiin vasen laukka, oikea laukka. Ajattelin, että eipä siinä kai mitään niin kamalan hankalaa. Huoh, huoh ja vielä kerran huoh! Se oli jotain aivan kamalaa! Aape lähti ja mentiin jossain umpihangessa penkkoja pitkin, kun Aape vaan meni, meni ja meni... Reilu kierros varmaan meni tätä kaahotusta. Sitten tuli kaahotus yhdellä sivulle, kylkimyyryllä menoa kaasu pohjassa, oikomista, tms..
 Saatiin lopulta sekin toimimaan. Jonkin verran ravia ja käyntiä..
 Eipä tullut mitään oikeastaan koulukiemuroista, mutta huomenissa mennään sitten vähän päästelemään maastoon, jos ei tule mitään.

Todellinen 13. päivä..

 Juuhuu. En oo nyt kerinnyt kirjotteleen pariin päivään ja eipä ole ollut sinänsä mitään mielenkiintoista kirjoteltavakaan, jos nyt yleensäkkään on.. :D
 Maanantaina mentiin ympäriinsä ilman satulaa kaikissa askellajeissa ja sitten eilen oli vapaapäivä, koska olin kerta kaikkiaan niiin poikki..
 Voi voi.. Tänään oli soittotunti... En tiedä, miksi vaivuin taas siellä niin syvään kettuunnukseen, kun ei kerran sinänsä varsinaisia huutoja tai valituksia tullut, muttei siellä kyllä yleensä mitään hyvääkään ole..
 Kun pääsin vihdoin kotiin kysyin siivoisiko joku tallin, jotta kerkeäisin ratsastamaan. Sain puoli tuntia tentata, jotta sain edes yhden pienen epäselvän vastauksen.. Ja tuossa ajassa olisin siivonnut ihan itse jälleen karsinan..
 Ponit sisälle ja Aapelle suitset. Meidän piti mennä maastoilemaan ja päästiin tielle. Käppäiltiin ja ravailtiin. Oltiin ottamassa laukannosto, mutta mitä tekikään Aape? Kiitoravia, teen puolipidätteen, laukkaa ja 90 asteen kulman käännös läheisestä tiehaarasta. Jotenkin onnistuin saamaan Aapen takaisin oikealle tielle.
 Uusi laukannosto ja Aape sinkoaa vasenta laitaa kohden. Kiitoravia pää pystyssä kuolainta vastustellen ja sitten tämä lähti laukkaamaan. Kun pidätän niin Aape vain riuhtoo tiellä, kunnes mätkähdin jäiselle tielle.
 Jeejee! Huoh.. Olin jo muutenkin pahalla päällä. Lonkka oli aluksi hiukan hellänä ja jäykkänä, mutta kyllä se siinä jo vetristyi kun käveltiin puolitoista kilometriä kotiin.
 Jouduttiin kävelemään kotiin saakka, kun en penkalta kyytiin päässyt, kun Aape riuhtoi ja peruutti, kun sain penkan vierelle ja itse pääsin penkalle.
 Tallin edustalla jakkaralta selkään ja mentiin vielä pari sataa metriä pois kotoa päin laukalla ja sitten käytiin vähän umpihangessa kävelemässä. Oli aivan kamalaa! Muttamutta, näitäkin päiviä pitää olla, ja Aape ja Leo eivät todellakaan olleet tämän päivän suurimmat ongelmat... 

hyppelypäivä

 Tänään taas vähän ylitettiin rajoja! Sain äitin "kuvaamaan" ja ennen kaikkea väkräämään minulle esteen. Aape oli ihan kivan olonen jo käynnissä ja ravissa. Laukka oli tänään oikein mukavan rullaavaa!
 Laukkasin pääty-ympyrää aina silloin tällöin, sun muuta perusvääntöä.
 Äiti tuli, kasasi esteen sillain kun pyysin ja menin ensin vasempaan suuntaan. Aape ei olisi sitten enää millään halunnut kävellä keskittyneesti, mutta lopulta sain asettumaan sisäänkin päin. Otettiin tosiaan muutamat hypyt niinkin, ja meni ihan hienosti.

 Vaihdoin suuntaa ja ravasin vähän. Laukkaa ja este. Käännettiin lihalaatikot sellain "poikittain", jotta tuli vajaa kymmenen senttiä lisää korkeutta. Edelleenkään ei muuta ongelmaa, kuin tuuli, joka heitteli heijastin tolppia pois.

 Kun meni niin hyvin, pyysin äitiä kääntämään vielä lihalaatikot pystyyn. Äiti oli aivan sellain, että olenko tosissani. Vastaus oli, että en ny ole aivan varma, koska en todellakaan tiennyt olinko tosissani vai en.. :D
 Aape meni ihan hienosti, mutta lähti ekan kerran vähän ajoissa. Toisen kerran ottikin oikeen kunnon pompulla ja oli hieno hyppy, kun olisin vaan osannut varautua.. Jalustimet lensi ja Aape jatkoi innoisaan. Lensin sieltä suoraan selälleni, mutta ei mitään uudestaan vaan, ja meni lopulta ihan hienosti! :)
 Kävästiin loppu ravit ja käynnit maastoillen, ja eipä mitään ongelmia. :)

Ja juu, nuo aurinkolasit ovat hyvin hemaisevet, i know, mutta mielummin näen eteeni! :D