maanantai 10. helmikuuta 2014

Vastapainoa kaikelle kivalle

 Tänään ei mennytkään ihan niin nappiin, mutta ei se mitään!
 Pääsin tänään tallille yllättävän ajoissa, tai ainakin oli yllättävän valoisaa. Ensimmäisenä katsoin, että ponia ei ollut taaskaan missään. Se oli taas katkonut alalangat. Sain Leon takaisin aitaan ja korjasin aidan. Tein tallihommat ja kun otin heppoja sisälle Leo oli jo alle puolessa tunnissa tuhonnut alalangat uudelleen ja mennyt omia matkojaan. Maailman rasittavin elukka tässä asiassa.
 Molemmat hepat oli sisällä ja harjasin Aapen. Nyt rupeaa olemaan joka paikassa aika paljon vettä + tiet ovat peilijäätä. En laittanut satulaa ja pitkästä aikaa mentiin kuolaimettomilla.
 Lähdettiin aluksi peltoja pitkin katsomaan yhtä pikkutietä, jos se ei olisi niin jäässä. Matkalla jo ravattiin ja Aape tuntui ihan super kivalta käteen! Jää oli tiessä ja käännyttiin takaisin kotiin päin.
 Siinä vaiheessa Aapen yhteistyöhaluttomuus katosi, koska se vain luuli pääsevänsä ja halusi kotiin. Jäätiin kuitenkin pellolle ja ei tupannut tulemaan oikein mitään.
 Aluksi Aape oli vielä ihan ookoo, mutta rupesi käyttämään kuolaimettomuutta ihan täysin hyväkseen. Tehtiin voltteja ja no joo, ihan rimaa hipoen meni ihan ok.
 Ajattelin, että otetaan yksi laukka pätkä koko pellon mitalla. Kamalaa. Aape vain kaahotti, eikä tupannut kuuntelemaan. Otettiin uudelleen ja uudelleen. Mentiin oikea kylki edellä, koska Aape yritti kääntyä kotiin päin oikean kautta ja pidin vastaan vasemmalla (laukattiin tietysti pois kotia päin). Aape pompotti, hyppi, viskoi ja kiskoi päätään, meni kylki edellä ja vastusteli kaikin voimin. Kerran meni ihan suht hyvin, ja ajattelin, että höllään vähän ohjasta, sitten otetaan stoppi ja lähetään kotiin. Heti kun löysäsin Aape ampui kuin kuuraketti ja meinattiin olla laskuojassa. Kovan taistelun ja pienen turhautumisen jälkeen saatiin yksi ihan siedettävä kierros alle ja lähdettiin kävellen kotiin.
 Jouduttiin vielä kotiin kävellessä palaamaan ja tulemaan yksi kohta uusiksi, kun Aape ei kuunnellut yhtään. Seuraavat kerrat sitten mennään tätäkin paremmin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti